Teurastajan tytär Helsingistä

Pusulassa vuonna 1790 syntynyt Salomon Jansson muutti Suomen sodan jälkeen Helsinkiin. Hänestä puhutaan teurastajana, mutta kaupungin historiaan hän on ensisijaisesti jäänyt Kaisaniemen ravintolan toisena perustajana. (Esim. E. Nervander: I de dödas stad : en vägledning för vandraden på Helsingfors' lutherska begrafningsplatser, s. 42)

Rudolf Åkerblom. Helsingin kaupunginmuseo CC BY 4.0

Perhe-elämänsä sijoittui vuonna 1818 ostamalleen Korkeavuorenkadun tontille (HKA korttelikortisto), joka nykykaupungissa on samalla kadulla etelään (eli ylämäkeen) mennessä Rikhardinkadun kirjaston jälkeisessä korttelissa heti kulmatontin jälkeen. Tänne muutti siis aivan pienokaisena 10.5.1817 syntynyt tytär Edla. Yllä oleva kuva esittää tontin rakennusta vuonna 1909. Edlan ajoittamaton omakuva on Signe Stjerncreutzin artikkelista Edla Blommér. Målaren N. J. O. Blommérs maka (Finsk Tidskrift no 2/1926), johon seuraava pitkälti perustuu.

Edlan isoveljet Alexander Salomon (s. 1813) ja August Fredrik (s. 1815) saivat vuonna 1830 yksityistodistuksen ylioppilastutkintoa varten Elias Lönnrotilta, jota on kutsuttu kotiopettajakseenkin. Lönnrotin kerrotaan kosineen Edlan siskoa Carolinaa (s. 1813), joka perheen äidin kuoltua vuonna 1833 otti vastuun taloudesta.

Wikimedia

Perheen kolmaskin poika aloitti opinnot yliopistossa eikä koulutusmyönteisyys rajoittunut poikiin. Kun Edla osoitti vakavaa kiinnostusta kuvataiteeseen, hänelle järjestettiin opettajaksi Johan Erik Lindh. Tämän ja rouvansa seurassa Edla matkusti syksyllä 1845 Tukholmaan, jossa hän sai asuinpaikan Pohjanmaan historiaa kirjoittaneen Sara Wacklinin luona. Wacklin kuoli seuraavana vuonna, jolloin Edla maalasi oheisen muotokuvan.

Tukholmassa Edlan opettajaksi järjestyy taidemaalari N. J. O. Blommér. He viettivät aikaa yhdessä myös opetustuntien ulkopuolella. Kun Edla elokuussa 1846 palasi Helsinkiin, pari oli salakihloissa.

Keväällä 1847 järjestettiin Helsingissä taidenäyttely, jota pidetään Suomen ensimmäisenä. Myöhemmin paremmin muistettujen von Wright -veljesten teosten rinnalla oli seitsemän Edla Janssonin työtä.

Jansson piti yhteyttä kirjeitse Blommériin, joka oli lähtenyt eteläisempään Eurooppaan hakemaan lisäoppia. Myöhemmän tulkinnan mukaan Jansson tuli kaipauksesta kipeäksi ja isä kustansi hänelle kylpylämatkan Emsiin kesällä 1850. Kuurinsa jälkeen hän muutti Dresdeniin, jonne jäi kahdeksi vuodeksi opiskellakseen sekä taidetta että kieliä.

Syksyllä 1851 Jansson sai isältään luvan matkustaa Italiaan tapaamaan Blommeria, jota ei ollut viiteen vuoteen nähnyt. Mutta matka järjestyy vasta vuotta myöhemmin ja tavattuaan 2.8.1852 Triestessä pari vietti onnelliset kuukaudet Venetsiassa. Heidät vihittiin Roomassa 7.11.1852.

Avioliitto jäi erittäin lyhyeksi, sillä Blommer sairastui viikon kuluttua ja kuoli 1.2.1853. Leskeksi jäänyt Edla Blommér palasi Helsinkiin ja luopui taiteen tekemisestä. Ei kuitenkaan vanhasta tuttavapiiristään, sillä osoitekalenteri 1863 kertoo muotokuvamaalari J. E. Lindhin asuvan samalla Korkeavuorenkadun tontilla kuin Janssonit.

Edla Blommér asui lapsuudenkodissaan, kunnes kuoli 19.12.1908.

P. S. 1830-luvun alussa teurastaja Janssonin vuokralaisena oli lainakirjasto, jonka pitäjän tyttärentyttärestä tuli taiteilija. Sattumaa?.

Rudolf Åkerblom. Helsingin kaupunginmuseo CC BY 4.0