Historiablogien tilanne

Sain perjantaina kirjastosta uutuuden Tiede ja yhteiskunta, joka käsittelee Suomen Historiallisen Seuran kautta tieteellisen historiantutkimuksemme historiaa yli sadan vuoden ajalta. En innostunut lukemaan kannesta kanteen, mutta silmäilin sen verran, että huomasin sivuilla 581-584 Seppo Hentilän kirjoittaman infolaatikon Bloggaajia ja päivystäviä dosentteja. SHS:n tutkijajäseniin rajoittuva teksti on valmistunut lähdeviitteiden perusteella vuonna 2017. Sittemmin yksi "säännöllisesti blogannut" on sittemmin julkaissut varsin vähän ja toinen "vähintään kerran kuukaudessa" kirjoittanut lopettanut kokonaan.

Bloggaako kukaan enää historiasta? Olemmeko Hintsalan Karin kanssa ainoat menneisyyden mediaan muumioituneet? Tutkijat, jotka kirjoittavat blogiinsa niin usein, että olemassaolo pysyy mielessä ovat (sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä) Olli Bäckström, Henri Hannula, Ulla Ijäs, Maijastiina Kahlos ja Tiina Miettinen. Elise Garritzenin englanninkielinen blogi Clio's footnotes unohtuu turhan helposti, vaikka on päivittynyt (ehkä suunnitelmallisen?) säännöllisesti kerran kuukaudessa. Hentilänkin mainitsema Anu Lahtisen Vita historica päivittyy edelleen toisinaan.

Osasyynä tietämättömyyteeni on, että Agricola-verkon vaihdettua URL:a en ole saanut syötettään enää rss-lukijaan. Uuden sivuston julkaisuseurannassa on eriteltävissä blogit ja tieteelliset julkaisut. Silmäilyllä palaa mieleen tutkijablogiksi laskettava Aira Roivaisen Hajamietteitä Pöljältä ja Pekka Tikan blogi Historia jatkuu....

Omasta näkökulmastani antoisimpia ovat viime aikoina olleet projektin Kommunicerande konsumtion. Kringvandrande försäljare och kulturmöten i Finland 1800-1940 blogi, Matthias Calonius -seuran blogi Oikeutta ja historiaa, projektin Oikeudellinen tieto ja taito Suomessa 1750-1920 blogi , Kirkko, tila ja muisti. Kirkkotilan ja hautaustapojen muutokset muuttuvassa maailmankuvassa sekä Vammaisuuden vaiettu historia. Eli ehkä blogien aika ei ole aivan täysin ohi?

Instituutioblogeista pitkäaikaisin ja laadukkain taitaa olla SKS:n Vähäisiä lisiä eikä tyyliltään ripauksen kuivempi Scripta selecta. Kirjoituksia Kansalliskirjaston kokoelmista jää kauaksi jälkeen. Turun yliopiston Lastuja Suomen historiasta perustettiin helmikuussa 2017 ja on tarjonnut monipuolista luettavaa. Samaa voi sanoa Åbo akademin Historikerbloggenista, joka on aloittanut jo joulukuussa 2013, mutta päivittynyt tänäkin vuonna tiheästi.

Triviumin (Tampere Centre for Classical, Medieval and Early Modern Studies) blogi on jo ryhtynyt kierrättämään vanhoja tekstejään. Helmikuussa 2017 Oulun yliopistossa perustettu Historiaa arktisella asenteella on tänä vuonna päivittynyt verkkokirjoittamisen työpajan purskeella. Helsingin yliopiston historian mikä-lie-oikea-sana-nykyorganisaatiossa perusti blogin lokakuussa 2017 ja se päivittyy edelleen. Jyväskylän yliopiston What the Hela? ei käytä blogialustaa ja onnistuu näin piilottamaan sekä julkaisunsa että niiden tiheyden.

P. S. Insitutionaaliset historiablogit olin edellisen kerran listannut lokakuussa 2017. Tuolloin olin juuri "juhlinut" oman blogini 10-vuotispäivää. Parhaillaan lähestyy 6000. postauksen rajapyykki.