Hetki Raumalla

Kun Preiviikissä harhailun jälkeen hyppäsi vielä joku peuran oloinen tien yli edessäni, oli varsin rentouttavaa kurvata Raumalle, jossa saatoin parkkeerata sinne minne ennenkin, syödä lounaan siellä missä ennenkin ja löysin museon katsomatta karttaa. Tosin kulkien kirkon kautta.

Edellisen kerran oli Rauman museossa kesällä 2016, kun esillä olivat arkiston aarteet. Nyt näyttelyteemana oli kaupungin ensimmäiset vuosisadat.

Tähtiesineeksi voi kutsua täkänää, joka löytyi Rauman kirkosta restauroinnin yhteydessä. Sitä, miten se on ajoitettu keskiaikaiseksi, ei näyttelyteksti kertonut. Kuviot ovat riikinkukkoja ja leijonoita, jotka olivat tuolloin suosittuja. Edessä oleva arkku on "keskiaikaistyyppinen", mutta myös selittämättömällä tavalla ajoitettu 1600-luvulle.

Pienessä välikössä seinää kiersi 1500-luvun aikajana. Asiat eivät totisesti pysyneet staattisina kun raumalaiset pakotettiin Helsinkiin ja Kustaa Vaasa perusti luostarilta ottamilleen maille kuninkaankartanon ja paljon muuta. Pöydällä oli Magnus Nymanin kirjassa Hävinneiden historia (2009) suomennettuna julkaistu Johannes Jussoilan kirje joulukuulta 1578. Onkohan Paavali Juustenin poika lähettänyt jotain vastaavaa sisarelleen Viipuriin?

Viimeisessä huoneessa osui ensimmäisenä silmiin 1571 hopeaveroluettelon poiminnoista "Hustru Kadrin Wälkilän", jolla oli 60 luotia hopeaa, 50 markkaa rahaa jne. Ehkä joku vuosi täälläkin muutama sana Rauman naisista?

Takaseinällä oli kerrottiin kaupungin kehityksestä kolmella kartalla, joihin oli m.m. merkitty varhaisimmat maininnat tonttien nimistä. Hopeaveroluettelon 78 talosta "vain" 40 voidaan tunnistaa.

Keskilattian vitriinin arkeologisista löydöistä oli jälleen kerran vaikea saada edustavaa kuvaa. Onnistunein yritys yllä.