sunnuntai 21. huhtikuuta 2019

Esitätini Maija Stina

Vuonna 2007 julkaisemassani kirjassa Yli-Forsbystä Kyläkoskeksi kerroin Yli-Forsbyn ostaneen esi-isäni Karl Nikodemuksen pikkusiskosta Maija Stinasta (s. 31.3.1816 Kokemäki), että tämä oli 2-vuotias kun perhe muutti Lappväärtiin. Siellä perheen isä, joka Kokemäellä oli myynyt lapsuudenkotinsa Herttolan maat, yritti uudisviljelyä. Hyvin lyhyen aikaa, sillä hän kuoli 30.4.1819.

Leskeksi jäänyt äiti meni vuonna 1821 uusiin naimisiin ja muutti Isojoelle lastensa Maija Stinan ja Johan Fredrikin kanssa. Karl Nikodemus oli 16-vuotias ja muutti tätinsä emännöimän tilan rengiksi Kokemäelle.

Isojoen rippikirjoista olin todennut Maija Stinan lähteneen Isojoelta vuonna 1834 kohti Ulvilaa. Joko en ollut yrittänyt myöhempiä jälkiään etsiä tai en niitä löytänyt. Mutta eilen innostuin testaamaan onko joku syöttänyt lähisukuani Geniin ja huomasin Maija Stinalla oudon sukunimen. Jälkeläisiään oli palvelussa runsaasti eli joukossaan taitaa olla sukututkija tai kaksi.

Vuoden 2007 tekniikalla Maija Stinan jälkien etsintä olisi ollut työlästä, sillä hän ei vienyt Isojoelta saamaansa muuttokirjaa Ulvilaan vaan Nakkilaan, jossa hän oli nelisen vuotta Myllykylän Nissilän piikana. Vuonna 1837 hän otti muuttokirjan, jonka vei Poriin. Siellä hän ehti olla piikana useammassa taloudessa ennen kuin 28.12.1841 meni naimisiin leskeksi jääneen suutarin kisälli Johan Gustaf Wuosbergin kanssa. (RK 1833- s. 192, muuttokirja, muuttaneiden luettelo, RK 1836- no 392, s. 254, s. 253, no 82, s. 387 )

Avioliiton myötä Maija Stinasta tuli äitipuoli vuonna 1833 syntyneelle pojalle ja äiti ainakin kolmelle tyttärelle: Maria Sofia 23.3.1843, Mariana 17.8.1846 ja Lovisa 1.7.1851. Vielä vuonna 1851 Johan Gustaf kirjattiin kisälliksi ja niin tehtiin myös hautausmerkinnässään vuonna 1859.

Maija Stina kuoli 43-vuotiaana 28.8.1861. Tuolloin isoveljensä asuivat Kokemäellä. Toinen ison talon isäntänä ja toinen Kokemäen kartanon torpparina (Ks. Kamariherra ja herrassyörinki s. 162-163). Esi-isäni taloudellista menestystä selittää onnekas avioliitto. Mitä lie miettinyt sisarustensa elämästä.
klo

3 kommenttia:

  1. Markku27. huhtikuuta 2020 klo 16.20

    Hei,
    Tutkiessani äitini sukujuuria Kiikan Iso-Kylväjän kautta Kokemäelle, niin törmäsin tekstissäsi Carl Nikodemus Herttolaan s. 1807. Onkohan tämä sama henkilö jonka puoliso on ollut Gustava Adrianna Gottleben, Adriannan toisessa liitossa ?
    Ja heillä tästä liitosta tytär Serafia Kaarlontytär s. 1836,jonka ensimmäinen puoliso oli Fredrik Reinhold Prihu. Heillä taasen tytär Gustava Serafia ?
    Gustava Serafia olisi näin isoäitini äidin äiti.

    Kokemäeltä tulleiden isännyydet ja sukusiteet Iso-Kylväjällä näyttäisivät alkaneen Elisabet Matintyttärestä s. 1.10.1800 Säpilän Paturi, sekä sitten Serafia Kaarlontytärestä ja Serafian veljestä Frans Oskari Carlssonista, jota kaikki olleet Isö-Kylväjällä isäntinä aikanaan.

    Olisin kiitollinen jos vaan löytyy jotakin tietoa miten Iso-Kylväjä on päätynyt Kokemäeltä tulleiden isäntien ja emäntien omistukseen ?

    Ystävällisin terveisin,
    Markku


    VastaaPoista
  2. Kaisa Kyläkoski29. huhtikuuta 2020 klo 15.28

    Hei, kyllä kyseisistä henkilöistä on kyse. Iso-Kylväjän vaiheita olen käsitellyt kirjassani "Yli-Forsbystä Kyläkoskeksi", jossa seurataan Yli-Forsbyn isäntiä Karl Nikodemuksesta alkaen ja myös Oskarin vuosia Isossa-Kylväjässä. Mutta en ole miettinyt sitä, miten Seraphia päätyi toisessa avioliitossaan Kiikkaan.

    VastaaPoista
  3. Markku3. toukokuuta 2020 klo 10.26

    Terve,
    Kiitos varmistuksesta. Tämä oli itselleni hyvä varmistaa,jotta pysytään oikealla polulla.
    Gustava Serafiahan oli vain vuoden ikäinen isänsä Fredrik Reinholdin kuollessa ja näyttää jääneen tuolloin isovanhempiensa huostaan, kun äitinsä Serafia on mennyt uuteen avioon. Carl Nikodemus Herttola mainitaan Gustavan holhoojana ainakin Gustaavan kuulutuksissa 5.1.1876.

    Olisiko kirjaa "Yli-Forsbystä Kyläkoskeksi" vielä saatavana ?
    Terv, Markku

    VastaaPoista