Juho Saarinen (s. 18.6.1846) kertoo kirjassaan
Muistelmia lapsuudenajalta ja kouluvuosilta (1920) miten hän torpparin poikana Sysmän säätyläisiltä keräsi vuoden 1859 rahaa kouluun lähtöön rovastin kirje mukanaan.
... jatkoin matkaani edelleen noin kilometrin päässä olevaan Väihkylän kartanoon, jonka omistaja oli edellisen rovastin leski Agata Sofia Sélen, o.s. Rehbinder.
Täällä kohtasi minua aluksi ankara vastatuuli. Keittiöön tultuani kysyin ruustinnaa. Tämän ilmestyttyä tarjosin rovastin kirjelmää hänen luettavakseen, mutta minulle tuntemattomasta syystä ei hän ottanut sitä käteensäkään, vaan käski minua suullisesti esittämään asiani. Sen kuultuaan tuimistui roteva ruustinna, tömisytti jalkaansa lattiaan ja tiuskaisi: "Kynnä sinä vaan peltoa, onhan niitä herrojen lapsia kylliksi koulua käymään!"
Luonnollisesti pelästyin kovin ja yritin lähteä tieheni. Mutta onnekseni sattui ruustinnan poika, ylioppilas Ferdinand Sélen, kuulemaan äitinsä nostaman rytäkän. Hän tuli keittiöön, otti kirjelmän, luki sen ja, jonkun aikaa äitinsä kanssa kiivaanpuoleisesti ruotsia puhuttuaan, pyysi minut tulemaan kamariinsa. Myötätuntoisella ymmärtämyksellä keskusteli hän kauan aikaa kanssani asiastani.
Eipä aikaakaan, niin tarjottiin kahvitkin ja herra antoi minulle vanhoja vaatteitansa sekä rahaakin, ei tosin enempää kuin 10 kopeekkaa, mutta hyvä sekin, sillä talo lienee ollut vähävarainen. Sillä kertaa ei ruustinna enää näyttäytynyt, mutta myöhemmin, kuten vasta tulen kertomaan, olin aina tervetullut siinä talossa ja sain osakseni mitä ystävällisintä kohtelua.(s. 70)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti