perjantai 22. helmikuuta 2019

Seraphian avioliitto ja myöhempi elämä

Ruotsin radion Släktband kertoi vuoden ensimmäisessä jaksossaan Merikarvian kirkkoherran Thomas Krianderin tyttären avioliitosta, mutta jätti ilmeisen tarkoituksellisesti mainitsematta sukunimet. Juttu perustui perusteelliseen tutkimukseen, joten referoin ensisijaisesti sitä, mutta tarkistin joitakin asioita kirkonkirjoista.


Krianderin tytär Seraphia (s. 22.9.1778) meni 17.5.1796 naimisiin Tuorsniemen lasiruukin lasinpuhaltajan kanssa. Tämä Göran Wilhelm Heintzen oli syntynyt Vämlannissa lasinpuhaltajan pojaksi ja samaa ammattia harjoittaen tullut Suomeen parikymppisenä.

Mies ei ollut kauaa paikallaan. Seraphia synnytti avioliiton ensimmäisen lapsen ja ainakin kaksi lisää Pirttikylässä, jonka Bergan lasiruukissa Heintzen työskenteli. Ruotsalaisen sukututkijan mukaan mies täällä alkoi viedä käräjille ihmisiä jokaisesta pikkuasiasta. Mutta hänetkin haastettiin oikeuteen ainakin silloin, kun ei palauttanut kelloa, jonka oli lainannut, kun pariskunta vuonna 1800 vieraili Seraphian siskolla, joka oli naimisissa kirkkoherran kanssa. Tämän jälkeen he muuttivat Pirttikylästä pois.

Seuraavina vuosina perhe kiersi pohjoisessa Ruotsissa, kunnes vuonna 1805 olivat jälleen Suomen puolella. Siellä Göran Wilhelm Heintzen jätti vaimonsa vuonna 1806 palaamatta enää koskaan.

Heintzen päätyi Västervikin ympäristöön ja solmi uuden avioliiton sanomalehdissä kuulutetun esteettömyystiedustelun jälkeen. Ilmoituksia en sanomalehdistä löytänyt eivätkä ne tulleet Seraphiankaan tietoon, sillä tämän oma kuulutus julkaistiin Åbo Allmänna Tidningissä 5.2.1811. Tuolloin hän asui Loimaalla, josta lapsineen sai 1810-luvulla muuttokirjat Turkuun. (RK 1814-22 s. 273)

Heintzen kuoli 52-vuotiaana vuonna 1825. Ehkä tietoa tuolloin siirtyi valtakunnan rajan yli, sillä 30.12.1825 Seraphia solmi toisen avioliittonsa Tuuloksessa pikkulastenopettaja Isak Ekroosin kanssa.

Tätä ennen Seraphia oli ollut Turun ruotsalaisen seurakunnan kirjoissa. Seraphian tytär Aquilina Cecilia synnytti 19.3.1821 aviottomana tyttären, joka sai nimen Carolina Berhardina. Turussa leipurinkisällinä ollut Seraphian poika Dominicus hukkui Aurajokeen 13.9.1821. Seraphia synnytti 19.6.1822 pojan, joka merkittiin aviottomana kasteluetteloon nimellä Isak Wilhelm. Itseään kutsutaan tässä vaiheessa lasinpuhaltajan leskeksi. (RK 1823-29 Ö. kv. 138&139).

Tuuloksen rippikirjaan Isak Wilhelm merkittiin kuin olisi ollut Isak Ekroosin poika. Tämä nuorempi Isak kuoli 5.1.1839 ja mahdollinen isänsä 25.8.1839. Viisi vuotta aiemmin Seraphian ensimmäisen avioliiton tytär Aquilina Cecilia muutti Turusta äitinsä luo. Rippikirjan merkintöjen mukaan häntä syytettiin parista rikoksesta, joista toinen syytös raukesi hovioikeudessa ja toisen rankaisu päätettiin ylimmällä mahdollisella taholla eli (nimellisesti) keisarin toimesta. Vähintäänkin tuomioita odottaessaan hän lienee istunut vankilassa. (RK 1823-1832 s. 15, 1832-38 s. 14 , 1839-1846 s. 67 ) Mutta pääsi vuonna 1843 muuttamaan Mikkeliin, jossa piti jonkinlaista anniskelupaikkaa, kunnes kuoli 29.1.1846. (RK 1844-1857 s. 77)

Seraphia kuoli 81-vuotiaana Tuuloksessa 2.1.1859.

Kuva: ote Pehr Hilleströmin maalauksesta vuodelta 1796

1 kommentti:

  1. Kiinnostavaa historiaa! Merikarvian naapurissa, Siikaisissa, syntyi 1782 Kaisa Juhantytär, itseoppinut kirjoittaja, jolla oli yhteyksiä pappissäätyyn. Tunsivatkohan nämä naiset toisiaan? Mihin kuntaan Pirttikylä kuului? Kaisa Juhantytär muutti avioiduttuaan Noormarkkuun.

    VastaaPoista