Kyse on ensisijaisesti Maanmittauslaitoksen paikannimirekisterin ja Kotuksen Nimiarkiston yhdistämisestä yhteen käyttöympäristöön. Esityksen mukaan lisäarvoa oli luotu luokittelemalla Kotuksen 15000 paikkatyyppiä paikannimirekisterin niukempaan luokitteluun ja kokeilemalla paikannimien koneellista pilkkomista. Jälkimmäinen ei ole järisyttävän hyvin onnistunut ja edellinen käyttäjän näkökulmasta lähinnä auttaa hakujen rajausta.
Itselleni merkityksellisiä pointteja julkistustilaisuuden esityksistä:
- Alkuperäisen, fyysisen paikannimiarkiston aineistosta saamenkieliset nimet eivät ole Nimiarkistossa eivätkä täten myöskään Nimisammossa. Ruotsinkielisestä aineistosta mukana on vain koe-erä. Lisäksi jäi käsitys, että suomenkielisistäkin voi puuttua jotain.
- Kun Nimiarkistoon on "edelleen tulossa" dataa ja paikannimirekisterikään ei ole muuttumaton, oli olennaista kuulla, että (tähänkään) Sampoon ei ole datan päivitysmekanismia eli kyseessä on taas enemmän tai vähemmän yleiseen käyttöön avattu proto.
- Jotain kehitystä kyllä vielä luvattiin. Kuten linkit Nimiarkistoon. Erittäin olennaista, sillä a) Nimiarkiston surkean haun takia Nimisampoa nimenomaan odotin, ja b) siellä kuvana (rekisteröityneelle ja sisäänkirjautuneelle käyttäjälle) näkyvässä lippusessa voi olla mielenkiintoista tietoa ja yksittäisestä kohteesta kiinnostuneen pitäisi se aina tarkistaa.
- Nimisammossakaan ei ole kartan kautta nimien hakua.
- Jos Nimiarkistosta tuodussa tietueessa ei ole koordinaatteja, se on mukana taulukkomuodossa esitetyissä hakutuloksissa, mutta ei (tietenkään) kartalla.
- Monipuolisimmat hakumahdollisuudet ovat tarjolla kyselyeditorilla, mutta en huomannut miten sinne päästiin.
Yleisökommenteissa ehdotettiin m.m. mukaan pellonnimiä, jotka ovat jo jossain tietokannassa, rannansiirtymäkarttoja, joita olen turhaan verkosta hakenut, ja mahdollisuutta ladata aikaansaatu karttakuva. Karttapohja herätti kaikenlaisia haaveita minussakin. Varsinkin kun kerrottiin, että historiallisia karttoja on kohdennettu helppokäyttöisellä alustalla, jota voi käyttää useampi palvelu. Mutta varmaankin on joku käytännön syy siihen, ettei kukaan ole aloittanut sen päällä joukkoistusprojektia?
Käytännöstä puheenollen, tietenkin kuuntelun lisäksi testasin. Jokerimerkki pelitti luvatusti. Innostuin yrittämään Boolean-hakuakin, mutta ilmeisesti väärällä operaattorilla. (Esimerkkien perusteella yhdstävä or pelittää.) Niinpä en saanut Ilma-alkuisista nimistä poistettua Ilmari-alkuisia. Mutta käsityönä voi vasemman reunan palkissa tehdä tarkennusta, mikä ei mennyt yhdelle kyselijälle jakeluun kun vastaaja ei saanut edes suunvuoroa.
Klikkaillessani tutkimuskysymykseni tarkentui ja modasin hakuni muotoon 'ilmaval* or ilmival* or ilmeval*'. Selvisi, että tietokannassa on pelkkää Ilmavaltaa. Paikannimirekisterin mukaan Ilmavalta on näköjään "metsäalue"! No, kasvaahan siellä metsää, mutta... ilmeisesti luokitteluihin pitänee suhtautua skeptisyydellä.
Kartalla yksi Ilmavalta mökki oli karannut huomattavan kauas Asikkalan Ilmavallanniemeltä. Klikkaamalla täppää selvisi, että se on Nimiarkistosta. Oppimisen vuoksi kaivoin kyseisen kohteen sieltä esille ja selvisi, että joku Ilmavalloista oli asujana antanut torpalle rinnakkaisnimen.
Itse niemellä sain mennä tosi lähelle, että neljä karttamerkkiä erottuivat. Kuten toivoinkin, tietolähteet on eroteltu värein. Kellertävän vihreänä jo mainittu paikannimirekisterin metsäalue.
Ainoa pistekohde on Ilmavallanlähde. Kahden lohkotilan kohdalla näkynee julkistuksessa selostettu, jonka ymmärsin niin, että alueiden karttapiste on niiden vasen alakulma. Paitsi ettei. Kun tarkistin Nimiarkiston huomasin, että vaarini vanhempien kotitilan piste on heidän aikansa päärakennuksen kohdalla ja naapuritilan piste jostain syystä (ja varsin virheellisesti) suunnilleen vaarini (nyk. tätini) mökkitontin paikalla.
Syy ei jää mysteeriksi: "Paikka sijaitsee useiden karttaruutujen alueella. Tämä piste on ensimmäisessä ruudussa." Oikea päärakennuksen paikka todennäköisesti löytyisi hakemalla naapuritilan virallista nimeä, josta varmaankin oma lippunsa. Nimiarkistossa näkyvää kohdenumeroitua karttaa katsoessa jää totisesti kaipaamaan mahdollisuutta saada esiin tietyltä alueelta tallennetut nimet.
Ja kieltämättä julkistustilaisuudessa tapaamani sukututkija on oikeassa: ajassa taaksepäin ei pitkälle päästä. Mutta jos ensin joukkoistettaisiin historiallisten karttojen kohdennus ja sitten niiden paikannimien poiminta... niin tekemistä olisi huomattavan pitkäksi ajaksi. Yhden tilan lohkomisasiakirjoissakin voi olla satoja paikannimiä pikkuruisille paloille.
 |
| Maanmittaushallituksen uudistusarkisto : Kokemäki : Pirkkinäinen / Birknäs; Birknäsin yksinäisen halkomiskartta ja asiakirjat 1871-1871 (A41:3/1-6) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti