tiistai 22. tammikuuta 2019

Sisko eli Petteriä pidempään

Viime viikon päivästä Tukholmassa ei irtoa kolmatta postausta, mutta samaisesta kaupungista tein vähän ennen reissua tutkimuslöydön, joka kaipaa dokumentointia.

Olen varmaan aiemminkin todennut, että sukututkimus 1700-luvun Tukholmassa on oma lajinsa. Ei toivoton sellainen, sillä perukirjat auttavat usein ja seurakunnista on pääsääntöisesti historiakirjat tallella sekä osaan hakemistotkin. Hakemistoja on myös tutkimukselle oleellisiin henkikirjoihin, joita valitettavasti on säilynyt vain hajavuosilta.

Mutta ne henkikirjojen hakemistot ovat vanhoja ja käsinkirjoitettuja. Nimet eivät alkukirjaimen jälkeen ole aakkosjärjestyksessä. Jos ei tiedä minkä seurakunnan alueelta henkilöä pitäisi hakea, läpikäynti on rasittavaa sekä fyysisistä kappaleista kaupunginarkistossa että ArkivDigitalissa.

Ei toki mahdotonta ja kun välttämättä halusin tarkistaa kaikki lähteet yhdestä Schiltistä, niin kävin kirjoja yksi toisensa jälkeen läpi... ja löysin Petter Sundin siskon!
Överståthållarämbetet för uppbördsärenden G1BC:16 (1730-1730) Bild 90 / sid 61
(AID: v573341.b90.s61, NAD: SE/SSA/003106)
Tämä ennen isoavihaa Helsingissä asunut nainen katosi toisen avioliittonsa jälkeen näkyvistä. Viime vuonna julkaistuun kirjaan raavin kokoon mainintoja aviomiehestään, mutta en pystynyt sanomaan naisesta itsestään mitään. Ilmiselvää slarvausta, sillä hän oli hakemistossa sekä omalla että miehensä nimellä. Ja asuvat alueella "Ladugårdlandet nedre", josta käytännöllisesti kaikki (tai ainakin yli puolet) tutkimistani henkilöistä löytyvät.

Itse henkikirjasta näkyy, että pariskunta asuu piikansa kanssa korttelin Hafsswalget tontilla n:o 6, jonka omistaja on Örebrossa.
Överståthållarämbetet för uppbördsärenden G1BA:13:2 (1730-1730) Bild 180 / sid 116
(AID: v367133a.b180.s116, NAD: SE/SSA/003106)
Korttelin saa kartalle esimerkiksi kaupunginarkiston sivulla Kvarters och adressnyckel 1730–1810, jonka mukaan tontti 6 on nykyään Artillergatan 18. Halutessaan asian voi varmistaa vielä Stockholmskällanin karttavertailusta.


Aivan Armemuseumin vieressä eli tuostahan viime viikollakin (taas) kävelin! Museoalue oli 1730-luvulla armeijan aktiivikäytössä ja vieressä on kirkko eli mainio paikka kievarinpidolle, joka Catharinan miehellä henkikirjan mukaan oli ammattina.

Kun alue oli selvillä ei ollut mitään syytä jättää seuraavaa käytettävissä olevaa hakemistoa vuodelta 1741 tarkistamatta.
Överståthållarämbetet för uppbördsärenden G1BC:26 (1741-1741) Bild 72 / sid 15
(AID: v573351.b72.s15, NAD: SE/SSA/003106)
Catharina on siis jäänyt leskeksi.
Överståthållarämbetet för uppbördsärenden G1BA:18:1 (1741-1741)
Bild 137 / sid 27 (AID: , NAD: SE/SSA/003106)
Hän asuu edelleen samassa korttelissa, mutta nyt sen tontilla n:o 3. Häntä ei näemmä ole vapautettu henkirahasta, vaikka iäkseen arvioidaan 70, sillä Catharina ansaitsee edelleen oman elatuksensa kehräyksellä.

Kun asuinpaikka on aivan Hedvig Eleonoran kirkon vieressä on selvää, minkä seurakunnan kirjoihin Catharinan miehen ja todennäköisesti Catharinan itsensä hautaus on merkitty. Ja kyseisiin kirjoihin on jopa edellä mainittu hakemisto, joten ihmettelen entistä enemmän tutkimukseni aukkoa... paitsi, että kumpaakaan ei G:n eikä S:n kohdalta löydy.

Perukirjahakemistot olen takuulla Sund-kirjaa tehdessä tarkistanut, mutta varmuuden vuoksi... ainoa Golden-alkuinen nimi on Goldenou. Kehräämisellä eläneen naisen perukirjattomuus ei ole ihme, mutta perukirja olisi kyllä ollut aarre, sillä kaikki muutkin Petterin sisarukset ovat sodan jälkeiseltä ajalta hukassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti