"Curiositeter (1800-luku) 1974:65" luki Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelman luettelokortissa ja tokihan kuriositeetit kiinnostaa. Pienen niteen etusivulla oli sama sana. Alkusivut olivat sekalaisia faktoja ja muistuttivat entisajan Wikipediaa.
Monipuolisuus oli hauskaa, mutta mielelläänhän sitä tietäisi kenen kynän jälkeä lukee.
Toivo kirjoittajan tunnistamisesta heräsi kun hän yhdelle lehdelle oli kirjannut "ordinaatio-kaverinsa". Kiitos Kotivuoren ylioppilasmatrikkelin on yksinkertaista todentaa, että listassa on kaikki 15.7.1803 Turussa papiksi vihityt. Kaikki, eli kirjoittaja on maininnut myös itsensä. Mutta onneksi koko poppoo ei ollut Kälviän kappalaisen sijaisena 1809, joten kirjasen lopussa oleva kirjanpito kappalaiselle kuuluvista viljakapoista, taksvärkeistä sekä hautausmaksuista rajaa kirjoittajaksi
Nils Petter Holmströmin.
Joku on tämän varmaan jo aiemmin tutkinut, mutta oli hauskaa kumminkin.
Hauskasta puheenollen, Holmströmin mukaan runoilijan ja historiankirjoittajan ero on siinä, että jälkimmäinen kertoo asiat kronologisesti.
Benjamin Franklin -fanina oli kiva havaita, että käytännölliset ohjeensa tunnettiin Suomessa jo 1800-luvun alussa.
Papin vihkimyksen jälkeen Holmström oli Lohtajan kirkkoherran apulainen. Sieltä käsin hän pääsi vuonna 1805 nauttimaan kahdesta Kokkolassa tarjotusta huvituksesta.
Mutta vaikka (pappismatrikkelin mukaan) toimi Lohtajalla jatkui vuoteen 1808, on Holmström edellisenä vuonna nauttinut huomattavan monesta huvituksesta Turussa. Eri esityksiä ei ollut joka ilta, joten oleskelua on pitänyt olla useita viikkoja.
Muistikirjan monipuolisesta sisällöstä vielä lopuksi lemppariaihettani eli todiste tukholmalaisten sanomalehtien lukemisesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti