Kun Helsingistä puuttui ammattilaisia

Helsingin pormestari Kuhlberg oli vuonna 1772 Tukholmassa ainakin valtiopäiväedustajana ja asui Regeringsgatanin talossa 80 satulamaakarin luona. Kustaa III:n vallankaappauksen jälkeen valtiopäivätyöskentelyssä oli vähemmän mieltä.

Ehkä Kuhlberg halusi palata kotiin jonkinlainen aikaansaannos mukanaan, sillä Dagligt Allehandassa julkaistiin 25.8.1772 ilmoitus, jonka mukaan Helsingissä tarvetta oli värjärille, tinanvalajalle ja hansikkaidentekijälle. Ehdokkaat saisivat ilmoittautua Kuhlbergille tai paikan päällä maistraatille.

Eli näinkin julkinen rekrytointi voi olla käsityöläisen muuton taustalla.

Ensimmäinen ilmoitus ei vaikuta tehonneen, sillä Dagligt Allehandasta 20.9.1773 löytyy vastaava ilmoitus, jonka aloittaa samat ammatit.

Mutta lista on nyt pidempi: en Färgare, en Tenngjutare, en Swarfware, en Urmakare, en Swärdfäjare, en Klensmed, en Snickare, en Peruquemakare och en Målare. Jos hansikkaantekijä oli kaupunkiin muuttanut, niin ainakaan hän ei lisääntynyt, sillä ammattia ei näy kastettujen listassa.

Sanomalehti-ilmoitus rekrytoinnissa ei muuten ollut vuoden 1772 uutuus, sillä edellisten jälkeen löysin Helsingin mahdollisuuksista mainoksen Stockholms Post-Tidningarista 13.2.1749. Tarvetta oli majatalonpitäjälle, kuparisepälle, läkkisepälle, kalakauppiaalle ja kahdelle myllärin kisällille.