tiistai 16. lokakuuta 2018
Sukutauluun sopimattomia suhteita
Harald Hornborg kirjassaan Förgätna öden käsittelee luvussa Hedwig Lowisa Tillmans hemlighet avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia.
Yksi esimerkkitapauksensa on Johan Claes Wilhelm Norberg, joka kersantiksi päästyään sai puustellin Siuntiosta vuonna 1782. Sinne hän palkkasi juuri ennen Kustaa III:n sotaa 16-vuotiaan piian, joka muutti vuoden 1794 lopulla Inkooseen erään sotilaan torppaan. Siellä hän synnytti maaliskuussa 1795 pojan ja palasi tämän kanssa Siuntioon.
Norbergin talouteen kuului myös vuodesta 1791 taloudenhoitaja, joka oli edelleen naimisissa kersanttimiehensä kanssa, mutta sai tästä eron. Ja synnytti toukokuussa 1797 pojan.
Molemmat naiset ja pojat seurasivat Norbergia seuraavaan puustelliin Vihtiin, jossa pojat merkitiin kirkonkirjoihin patronyymillä Claesson. Vihdissä taloudenhoitaja synnytti toisen poikansa. Vuonna 1804 Norbergin erottua armeijasta hänen kanssaan Kirkkonumelle muutti sitten kaksi naista ja kolme poikaa.
Kirkkonummella piika meni talonpojan kanssa naimisiin 1810 ja muutti Vihtiin, mutta jätti poikansa Norbergin luo. Tämä meni lopulta vuonna 1816 taloudenhoitajansa kanssa naimisiin ja tämän synnyttämät kolme poikaa alkoivat käyttää nimeä Norberg.
Ilman selittävää tekstiä tuota ei sukutauluun saa upotettua. Toinen Hornborgin tapausesimerkki on Helsingistä Petter Johan Grevillius. Hänellä oli (Hornborgin tulkinnan mukaan) poika taloudenhoitajansa kanssa, lapsettomaksi jääneen avioliiton jälkeen kaksi tytärtä piian kanssa ja kahdesta myöhemmästä avioliitosta kuusi aviolasta. Geni-profiilissaan näkyvät (tätä kirjoittaessani) vain jälkimmäiset.
Kuva arkkiveisun Yksi weisu, yhden nuoren miehen kanßapuhe hänen rakkan morsiamensa tygö sangen pikaisesti ja yksinkertaisesti kokon pandu vuoden 1829 painoksen kannesta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti