keskiviikko 3. lokakuuta 2018

Katsahdus Helsingin kaupunginarkiston digitointeihin

Kävin eilen kuuntelemassa Kansallisarkistolla READ-hankkeen semman, jonka annista kirjoitan huomiseksi. Ehkä. Mutta suurempaa yleisöä olettaisin kiinnostavan Helsingin kaupungiarkiston digitoinnit, joiden viestintä ja mainostus on niin olematonta, että livahtavat ainakin omasta muististani.

Kun seminaarin jälkeisessä kahvitarjoilussa huomasin tutun kaupungiarkiston työntekijän muistin, että edellisen kerran tammikuussa tavatessamme tuli todettua, että paras tapa saada tietää tuoreet kaupungiarkiston digitoinnit on kysyä häneltä, sillä muuhun tiedotukseen ei ole resursseja. Erinomaisen epäkäytännöllistä, mutta mahdollisuutta ei siis kannattanut jättää käyttämättä. Saatuani suunvuoron sain kuulla, että jo melkein kuukauden ajan käytössä on ollut 1800-luvun perukirjat digitoituina! (Tai ei ihan koko vuosisadan, mutta en enää muista tarkkoja vuosia. Suullisen tiedotuksen heikkoja kohtia, tämä.)

Ennen kuin alan testata perukirjoja palautan muistiin, että Juha Vuorelan niukasta blogitekstistä tammikuussa selvisi, että tuolloin oli digitoituina
Maistraatin pöytäkirjat
Helsingin merimieshuone 1764-1871
Huutokauppakamari 1707-1860
Kämnerioikeuden pöytäkirjat 1741-1868
Raastuvanoikeuden pöytäkirjat 1813-1860
Eilen kuullun perusteella perukirjoja voi hakea suoraan nimellä. Arkistossa aikanaan käytössä oltua luetteloa ei siis ilmeisesti ole digitoitu. Olisi voinut olla hyödyllistä, sillä kronologisesta listasta voisi löytää vaihtoehtoisia kirjoitusmuotoja tms. Tai jos on hakemassa Mattssonia tai Johanssonia, voisi oikea löytyä ripeämmin.

Mutta täytynee ensin testata ja esittää parannusehdotukset vasta lopuksi. Ekaksi testihenkilöksi tuli mieleen Maria Causén aviomies, joka kuoli vuonna 1866. Hakien vapaasanahaulla sain 'Cause'lla 127 tulosta. Ei yhtään perukirjaa. Mutta korjattuani kirjoitusasuun heittomerkin tuloksia on vain 11 ja ensimmäisensä lupaavasti perukirjasetti vuosilta 1867-1868. Sen kuvauksesta selviää, että "4793 Causé Carl Josef tvålfabrikant" on onnekkaasti pdf:n ensimmäinen.

(Se, että kaupunginarkiston digitoinnit ovat hankalasti käytettäviä pdf:iä on todennäköisesti iso osa selitystä sille, miksi aivoni niin mielellään ne unohtavat. Käyttäjäystävällistä ei myöskään ole se, että latausta aloittaessa ei tiedä tiedoston kokoa.)

Perukirjasta näki talouden vähäiset kattilat ja moninaiset huonekalut. Sekä saippuatehtailijan nykyajasta katsoen niukan puoleisen vaatevaraston, jossa kalsonkeja on vähemmän kuin paitoja.

Vakavammin selvisi, että Maria Causé oli kolmen alaikäisen lapsensa kanssa perinyt enemmän velkaa kuin omaisuutta. Elämänkohtalonsa kannalta merkittävä tieto, jota en blogitekstin takia kuitenkaan lähtenyt arkistosta hakemaan. Juuri siksi digitointi hyödyllistä, tuodessaan tiedon lähemmäksi. Eli toivottavasti muistan tämän kokoelman seuraavaa Helsingissä sopivaan aikaan kuolleen elämänkulkua digilähteistä haravoidessani.

2 kommenttia:

  1. Digitoitu arkistokäyttöön vaiko ihan nettiin?

    VastaaPoista
  2. Kaikki mainitut aineistot ovat käytettävissä verkossa kaupunginarkiston Sinetti-kannan kautta.

    VastaaPoista