keskiviikko 26. syyskuuta 2018

Nordlundin veljesten rikos

Juho Saarinen (s. 18.6.1846) kirjassaan Muistelmia lapsuudenajalta ja kouluvuosilta (1920) kertoo Jyväskylän ala-alkeiskoulussa syksyllä 1859 tapahtuneesta. Hän puhuu veljeksistä Viktor ja Janne, mutta antaa niin paljon lisätietoja, että ylioppilasmatrikkelista löytyy helposti Nils Viktor ja Johan Jacob Nordlund. Matrikkelin mukaan vanhempansa olivat metsäkasööri, rokottaja Nikodemus Nordlund ja Johanna Kekoni. Saarisen sanoin veljekset olivat "kotiperäisin puolisivistyneestä perheestä" ja "saaneet sangen puutteellisen kotikasvatuksen, sillä heidän äitinsä oli vähäisillä järjenlahjoilla varustettu nainen ja sentähden kykenemätön istuttamaan lapsiinsa oikeita siveellisiä periaatteita."


Ja mitä 10- ja 12-vuotiaat pojat sitten tekivät? Paikallisessa kirjakaupassa oli myynnissä laskennon oppikirjan vastauskirja, mutta sitä ei tietenkään myyty koululaisille.
Tämä kielletty kirjanen herätti Viktor ja Janne nimisissä veljeksissä sen pahan himon, että he rupesivat haluamaan tavalla millä tahansa saada sen itsellensä ja he päättivät näpistää sen kirjakaupasta. Sen saatuaan käyttivät he sitä koulussa luvunlaskua harjoittaessaan niin varomattomasti, että opettaja sai jollakin tavalla tietää heillä olevan tuon kielletyn kirjan. 
Asiasta tuli ankara tutkinto, jota kesti hyvin kauan, sillä veljekset koettivat valehdella ja luikerrella sinne ja tänne. Monen tukkapöllyn jälkeen tunnusti viimein nuorempi veli kirjakaupassa käydessään kähveltäneensä kirjasen, ja opettajan kysyttyä, minkätähden hän sen teki, vastasi Janne: "Paha henki vietteli ja Viktor käski." 
Opettajan käskystä pidimme me toverit veljeksien asunnossa kotitarkastuksen, saadaksemme selville, olisiko heillä ehkä muitakin kähvellettyjä kirjoja. Ei mitään löydetty. 
Rangaistukseksi tuli kuitenkin molemmille erottaminen koulusta, mikä tapahtui seuraavalla tavalla. Pastori [Grahn] avasi koulusalin ovet selkoselälleen, asetti Viktorin seisomaan ovelle ja antoi vauhtia otettuaan hänelle sellaisen takapotkun, että hän lensi miltei suinpäin porstuaan sekä meni sitä tietänsä. 
Nuorempi veli jäi kokoilemaan heidän koulukapineitaan ja sai ilman potkua poistua koulusta. Täten olin tilaisuudessa ainoan kerran eläessäni näkemään miten juhlallisesti ennen vanhaan poikia "potkaistiin pois koulusta".(s. 125-126)
Kuva Fyren 28/1902

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti