Luurankoja, kalloja, kolikoita ja kuulia

Kokemäellä maata 1800-luvulla käännettäessä löytyi esimerkiksi "miekkoja, rautalakkeja, keihäitä, puukkoja ". Samaan aikaan anti Helsingissä oli yksipuolisempi, mutta kannattanee se silti vetää yhteen, kun en listaa valmiina mistään löydä. (Puolivalmiina kylläkin, juttu perustuu sanomalehtihakemiston luokkaan löydöt.)

Huhtikuussa 1860 Yliopiston naapuritontilla (Stenbergska, f.d. Kestliska tomten) löytyi perustuksia kaivaessa ihmisluuranko. Yksi toimittaja aavisteli rikosta ja toinen oletti Senaatintorin alla olevan hautausmaan ulottuneen tontille asti. Poliisi tutki asiaa vielä toukokuun lopulla. (Helsingfors Tidningar 14.4.1860, Papperslyktan 16.4.1860, Finlands Allmänna Tidning 24.4.1860, 22.5.1860)

Kun kaksi vuotta myöhemmin kaasuputken kaivannon Senaatintorilla oli pakko mennä läpi vanhan hautausmaan, luita sekä pääkalloja osui lapioon joka askeleella. (Helsingfors Dagblad 3.7.1862)

Kuparikolikko kivijalan alla 1863. Museoviraston muinaiskalupäiväkirja KM 539:1

Lataukseton pommi entiseltä Westerbergin tontilta 1865. Museoviraston muinaiskalupäiväkirja KM 591:1

Katajanokalla maata syvemmältä kaivaessa löytyi 6 jalkaa pitkä rautainen tykki. (Helsingfors Dagblad 9.8.1865, Hufvudstadsbladet 10.8.1865)

"Kun kirjakauppias Wikbergin talossa nykyään tehtiin kivihuoneen perustekaivannoita, niin löydettiin maan sisästä vielä täytetty pommi. Varmaankin on tämä pommi muisto siitä Suomen tykkiväestön varustomakasiinista, joka vuonna 1808 ilmaanräjähti Ulrikaporin vuorella." (Suomen Julkisia Sanomia 21.8.1865, Hufvudstadsbladet 12.08.1865, Finlands Allmänna Tidning 14.8.1865) Ruotsinkielisten uutisten mukaan Wikbergin talo oli Västra kajenilla eli Läntisellä rantakadulla eli nykyisessä Etelärannassa. Vuoden 1866 osoitekalenterin perusteella numerossa 6 eli kadun eteläpäässä.

"Kaivaessaan ylioppilashuoneen pihamaata, työmiehet viimeis perjantaina löysivät vanhan kuluneen hopearahan, noin markan kappaleen kokoisen. Siinä oli toisella puolella vaakunan ympärystässä päällekirjoitus: "WILHELMUS DUX SAX:" Toinen puoli on täynnä myöskin latinaista tekstiä, josta ei ole helppo selkoa saada, kun useat kirjaimet ja tavuut ovat kokonaan kuluneet näkymättömiin. Löytö tarjottaneen yliopiston kansaistieteiselle museolle lunastettavaksi." (Uusi Suometar 17.10.1870)

"On ennen mainittu, että vesilaitosta varten tehdyssä kaivannoissa Boulevardin kadulla on löydetty joukko ihmisluurankoja ja arveltiin, että paikka muinoin on ollut hautausmaa. Niin ei kuitenkaan lienee laita, vaan sanotaan 1743 vuoden sodassa joukko sotaväkeä olleen leirissä itäisillä ja kakkoisilla vuorilla. Tässä joukossa raivosi sota-kuumetauti niin kovin, että tuhansittain miehiä kuoli. Nämä haudattiin niillä paikoin, jossa Boulevardin katu nyt on. Tätä todistaa sekin seikka, että ruumiit näyttävät olevan haudatut ilman arkutta. Sillä vaikka arkut 130 vuoden kuluessa olisivatkin tykkänään lahonneet, pitäisi kuitenkin maanlaatu jollakin tavalla osoittaman, että semmoisia on löytynyt." (Uusi Suometar 7.7.1873, Morgonbladet 4.7.1873) Todennäköisesti kyse oli kuitenkin vanhan kirkkopuiston ympäristöstä ja sen hautausmaasta, joka ulottuu nykyrajojen ulkopuolelle. Myöhemmistä luulöydöistä Bulevardilla Finland 4.5.1889.

Kirkko- ja Mariankadun kulmassa paljastui vanhaa isokivistä päällystettyä katua (Helsingfors Dagblad 10.4.1874, Morgonbladet 11.4.1874)

Isompi joukko löytöjä Eerikinkadulta. Museoviraston muinaiskalupäiväkirja KM 1720:1-3

"8 ihmisluurankoa on löydetty pankkihuoneen perustusta kaivettaessa n. s. Narikkatorilla. Kirstujen jälkiä ei ole havaittu, vaan näkyy ruumiiden peitteenä olleen vaan muutamia tuohen palasia, joita oli kääritty päiden ympäri." (Suomalainen Wirallinen Lehti 14.1.1879, Uusi Suometar 13.1.1879, Morgonbladet 13.1.1879, Helsingfors Dagblad 12.1.1879) Vaikka sana Narikkatori johdattaa ajatukset Kamppiin, kyse on Suomen pankin tontista Kruunuhaassa.

"Eilen löydettiin Etelä-Esplanadinkadun talossa n:o 2 pihalla vesitorvia kaivaissa 5-6 jalkaa syvältä maasta: 2 viiden, 5 kymmenen, 63 kahdenkymmenen ja 19 viidenkolmatta kopekan hopearahaa, vuosilta 1813-1833, 6 vanhaa Kaisan - Katarinan hopearahaa, joista vaan eroittaa vuosilu'ut 1766 ja 1767, sekä Paulin aikainen hopeainen risti-raha, josta ei voinut muuta nähdä kun ristin ja joku venäläinen kirjain. Rahat ovat otetut 1:seen polisikonttoriin, jossa niiden kanssa menetellään lain-mukaisesti." (Uusi Suometar 19.9.1882)

Jätkäsaaressa asessori Kurténin huvilan vieressä kaivoa kaivaessa 10 jalan syvyydestä löydettiin pyöreä tykinkuula, joka tulkittiin Krimin sodan jäänteeksi. (Hufvudstadsbladet 23.6.1885)

"Suuri vaskitaaleri vuodelta 1711 löydettiin kesäk. 1 p:nä Santalahden rannasta. Raha on lähetetty muinaismuisto-yhdistykselle." (Uusi Suometar 4.6.1886)

"Viime lauantaina löysivät vesijohdon työmiehet Katajanokalla luurangon 2 jalkaa syvältä maasta ja peittivät sen jälkeen sekä ilmoittivat polisikamariin. Eilen pidetyssä polisitutkinnossa selvisi että tuo luuranko oli jo maannut kymmeniä vuosia, sillä hiuksetkin olivat nädänneet. Onko se ollut mies vai nainen, ei voitu tuntea."(Uusi Suometar 23.11.1886, Finland 23.11.1886)

"Eilen löydettiin valtioarkiston rakennuksen perustusta kaivettaessa 2 1/2 kyynärän syvyydestä maasta kultasormus, jossa oli vuosiluku 1820, kaksi vanhaa kuparirahaa sekä kaksi täysikasvuisen ihmisen pääkalloa." (Uusi Suometar 28.11.1886, Helsingfors Dagblad 28.11.1886)

Edellä raportoidun valtioarkiston löytöjen kultasormus. Museoviraston muinaiskalupäiväkirja KM 2545:1

Vesijohtotorvea asettaessa t. k. 5 p. puutarhuri M. G. Steniuksen puutarhaan Leppäsuon huvilassa, löydettiin puolen kyynärän syvyydestä maasta täysikasvuisen ihmisen jäännöksiä, jotka olivat maassa maanneet arviolta noin 50 vuotta. Koska paikka on aivan lähellä hautausmaata, lienee otaksuttava, että ruumis oli haudattu tähän jonkun rikoksen vuoksi; sitä arvelua vahvistaa vielä se seikka, että ruumiissa näkyi jälkiä lääkärintarkastuksesta (m. m. pääkallo oli sahattu.)" (Wiipurin sanomat 9.7.1887)

Mikon- ja Vilhonkadun risteyksestä löytyi pääkallo (Nya Pressen 6.8.1887).

Hietalahdentorin lähellä maata 14.10.1890 kaivettaessa löytyi 2 äyrin kuparikolikko vuodelta 1748. (Lördagsqvällen 18.10.1890) 

"Toissapäivänä kun työmiehenpoika Toivo Helin kaiveli maantienvieressä onkimatoja lähellä kaupungin porttia itäisellä viertotiellä tuli mullasta esille viisi Ruotsin vallan aikaista n. s. "pankkoriksiä". Innokkaasti kaveli poikanen, toivoen enemmänkin hyvää mullan alta; mutta kun ei löytänyt, niin möi löytönsä eräälle sivukulkevalle "herralle" 25 pennistä." (Uusi Suometar 8.11.1890)

Kuva kirjasta Paul Carus: The Open Court (1887)