Berggrenin sisarukset

Viime viikolla Renlundista kuultuani lupasin palata prokuraattorinsa taustaan. Kiitos yhdessä virallisessa yhteydessä lehdissä mainitun tuplaetunimen "Brigitta Karin" uskallan yhdistää hänet Jyväskylässä satulamaakari Johan Mattsson Berggrenin ja Brita Lappalaisen 2.8.1864 syntyneeseen tyttäreen Brita Katarina.

Johan oli syntynyt 14.12.1822 Kokkolan maaseurakunnassa ja muutti mukaan vanhempiensa kanssa Kälviälle vuoteen 1829 mennessä (RK 1822-32 s. 237). Vuoteen 1852 mennessä Johanista tuli satulamaakari. Tuolloin hänen ja Brita Lappalaisen (s. 13.6.1822 Kuopion maasrk) poika kastettiin Kuopiossa, mutta myöhemmät lapset Jyväskylässä (Rippikirja 1854-71 s. 99, lastenkirja 1855-72 s. 169).

Lapsista vanhimpiin kuului 27.3.1855 syntynyt Hilda Amanda. Hänestä kertoo kuvan kera Suomen nainen 18/1918 m.m. että

Jyväskylän seminaarissa Uno Cygnaeuksen oppilaana sai hän voimakkaita herätteitä kansanvalistustyöhön ja suoritettuaan v. 1878 opettajatutkinnon, antautui Hilda Berggren nuoruuden innolla ja rakkaudella opettajatehtävälleen. Laukaan Savion metsäkulma tarjosikin hänen huomattavalle toimintakyvylleen sopivaan maaperän. Seudun vastaperustetulla koululla tehtiin uurasta työtä tuona keväisenä toukoaikana. Mutta koulun ulkopuolellekin ulottui opettajan vaikutus ja heti saavutti hän paikkakuntalaisten luottamuksen ja myötätunnon.

Berggrenien 23.5.1861 syntynyt tytär Agnes Alida, joka aikuisena käyti nimeä Lida, meni vuonna 1885 Jyväskylässä naimisiin Arvid Forsblomin kanssa. Heistä otettiin komea valokuvapotretti. Keski-Suomen ilmoituksessa 3.9.1887 he ilmoittivat yhdessä kauppansa muuttamisesta uuteen osoitteeseen.

Yksinään Lida sai kuvansa lehteen Naisten ääni 39/1915. Tuolloin hänen kangas- ja muotikauppansa "täytti 30 vuotta ja tämän ajan kuluessa on kehittynyt aivan ensimäiseksi alallaan. Hänkin oli ensin muiden liikkeissä ja sai siellä ensi kokemuksensa ja rupesi sitten vähitellen omaa kauppaa suunnittelemaan.

Pakko hänen onkin ollut käydä elämään kiinni kovin ottein, sillä kuusi lasta hänellä on ollut elätettävänä ja kasvatettavana. Ja kauppansa ohessa on hän sen niin erinomaisesti tehnyt, että heistä kaikista on tullut kelpo ihmisiä."

Jyväskylän rippikirjojen (1882-90 II s. 361, 363, 1891-1900 s. 44, 1901-1910 s. 44) mukaan Lidan aviomies on elossa ainakin vuoteen 1910, joten artikkelin antama vaikutelma yksinhuoltajuudesta ihmetyttää. Ehkä sen selitys on taloudellisessa menestyksessä. Keski-Suomessa 12.2.1907 julkaitussa Jyväskylän kaupungin kunnallisverotusluettelossa kauppias Arvid Forsblomin summa on 600 markkaa ja kauppias Lida Forsblomin 6000 markkaa.

Hildan ja Lidan pikkusisko Karin, josta perheen selvittely alkoi, esiteltiin kuvan kera Naisten äänen numerossa 12/1918.

Hän oli käynyt koulunsa suomeksi, varmaankin Jyväskylässä. Sieltä hän lähti Raahen kauppaopistoon, jonka ruotsiksi käytyään valmistui sen ensimmäisessä vuosiluokassa kesällä 1885 (SWL 3.7.1885).

Karin sai oitis paikan Renlundin yrityksestä ja oli siis palvellut sitä kesään 1918 mennessä prokuristina 33 vuotta.

"Ei hän säästänyt vaivojaan, ei hän heti, kellon lähestyessä konttorin sulkemistuntia, pannut kirjoja kokoon ja kiirehtinyt pois, vaan teki työtä kunnes kaikki oli valmista ja kirjat mallikelpoisessa järjestyksessä, niin että niistä minä hetkenä tahansa voi saada yleiskatsauksen liikkeen koko tilasta. Hän oli Renlundin oikea käsi, johon hän luotti kuin itseensä, jonka kanssa hän neuvotteli kaikista asioista, ja joka tiesi liikkeen kaikki asiat yhtä hyvin kuin omistajakin. "

Vaikka työ piti häntä varmaankin tiiviisti Helsingissä, kotiseutu ei unohtunut. Jyväskylän juhliessa ratayhteyden avautumista Karin Berggren osallistui tunnelmaan sähkösanomalla.