Varhaiset Suomessa kastetut juutalaiset

Varhaisista Suomen juutalaisista tulee itselleni mieleen ensimmäisenä ja ainoana Topeliuksen esi-isä. Kari Rydmania lainaten: "Zacharias Topeliuksen isän isän isän äidin isä oli vuonna 1697 kuollut Kristoffer Zebulonsson, ilmeisesti jostain Baltian ja Puolan suunnasta tullut aškenasi-juutalainen, alkuperäiseltä etunimeltään ehkä Abraham. Jotta hän saattoi sotapalveluksesta vapauduttuaan asettua maahan, hänen oli käännyttävä kristinuskoon, ja hänet hyväksyttiin 1672 Oulun porvarissäätyyn. "

Mies ei jättänyt pysyvää muistijälkeä ennen kuuluisaa jälkeläistään, sillä Kokkolasta syksyllä 1802 Åbo Tidningiin kirjoittanut oli siinä käsityksessä, että Suomen ensimmäinen juutalaisen kristityksi kastaminen tapahtui Turussa 1797. Tapaus on helppo löytää Turun kirkonkirjoista, jonne kirjattiin, että 17.11.1797 oli kastettu Selig Levin, joka sittemmin tunnettiin nimellä Pehr Magnus Levison. Hän sai vuotta myöhemmin vaimonsa Eva Sofia Rehnströmin kanssa esikoisensa, joten kasteen otto on uskonnollisen kääntymyksen sijaan/ohessa voinut liittyä haluun asettua Turkuun ja perustaa perhe. Levisonin lapsiin kuuluvat m.m. Kotivuoren ylioppilasmatrikkelista löytyvät pojat Sigfrid Olof ja Anton Albert.

Kokkolassa tiedettiin myös Porissa vuonna 1800 kastettu juutalainen. Häntä en löydä kastettujen listasta, mutta tapaus tallentui Åbo Tidningiin 29.11.1800. Mecklenburgin Strelitzissä 24.10.1767 syntynyt Jacob Magnusson oli tullut Ruotsin valtakuntaan vanhempiensa kanssa. Kasteessa 8.11.1800 hän piti alkuperäisen nimensä.

Eeli Granit-Ilmoniemi ei ole porvarimatrikkelissaan maininnut tästä erikoisesta taustasta sanaakaan. Myöskään Porin porvarien kastesuhteita väitöskirjassaan hyödyntänyt Jarkko Keskinen ei kiinnitä Magnussoniin erityistä huomiota. Olisin luullut aikuisiän kastetodistajien valinnan erityisen merkitykselliseksi. Tosin kun vuonna 2012 avattavaksi luvattua tietokantaansa ei ole missään vielä näkynyt, en voi tarkistaa oliko Keskinen äkännyt poimia kummit kirkonkirjan sijaan sanomalehdestä.

Granit-Ilmoniemi tuntee Magnussonille vaimon "Anna Katarina Enbohm, s. 1775." Pariskunta vihittiin 23.11.1800 eli muutama viikko kasteen jälkeen ja tapahtumilla lienee näin ollen yhteys. Avioliitossa syntyi ainakin neljä lasta.

Kokkolasta kirjoitettiin sanomalehteen syksyllä 1802 tietenkin siksi, että sielläkin oli kastettu kristinuskon piiriin juutalainen. Tämä oli 30-vuotias Perlberg, joka itsensä Anders Chydeniuksen kädellä kastettiin 21.5.1802 nimellä Julius Magnus. Saarnan kasteen jälkeen piti esi-isäni Nils Ahlbäck!

Julius Magnus Perlberg vihittiin avioliittoon saman vuoden aikana, mutta vihittyjen listasta puuttuu päivämäärä. Selvää merkinnässä on morsiamen hunnuttomuus ja esikoinen syntyikin jo 5.12.1802 eli oli tulollaan isänsä kastepäivänä.

Kuva saksalaisesta kirjasta Juedisches Ceremoniel (1724). Center for Jewish History, Flickr Commons