Koska SSH-käsikseen hyödynnän vuonna 2007 minipainoksena julkaisemaani kirjaa Oksa Hohenthalien sukupuussa, joudun kohtaamaan työjälkeä, jota en enää kelpuuttaisi. Kuten lähdeviitteen "Suomen Muinaismuistoyhdistyksen arkisto, kansio 9". Onneksi SMMY:n arkistoa Kansallisarkistossa ei ole tällä väliin uudelleen järjestetty, joten sain siellä eteeni "Aineksia Sukukirjaan IV", mistä oikeammin oli kyse.
Kansion selailusta vuonna 2007 ei ole muistijälkeä. Olenkohan silloin pysähtynyt miettimään tapaa, jolla Axel Bergholmin nimiin useimmiten laitettu Sukukirja on koottu. Sanomalehdissä pyydetyistä lippusista ja lappusista.
Joiden tietosisältöön sopii käyttää lähdekritiikkiä (vielä Bergholmin toimitustyönkin jälkeen). Hohenthalien lappusten kohdalla ei ollut saatetekstejä, mutta kun vanhemman sukuhaaran esiäiti on "grefvinna Lützau" ja nuoremman sukuhaaran "finska och hette Sohlberg (?)", minulla on vahva epäilys siitä, kumman sukuhaaran jälkeläinen lapun on lähettänyt. Brita Maria Sohlberghan ei ollut Suomessa syntynyt ja juurensa olivat suhteellisen syvällä Ruotsissa. (Sama suomalaisuus on näköjään sukuyhdistyksen sukuesittelyssä. Muistaakseni pyynnöstä lähetin yhdistykselle kirjani Brita Marian sukujuurista. Kannatti sekin tehdä?)
Sukututkimuksellisen sivistyksen lisäksi kansio tarjosi esimerkin surupainatteesta 1810-luvulta (Matthias Calonius)
Postikortin mallinen surupainate vuodelta 1879 (Anders Gustaf Cajander)
Ja esimerkki arkisesta kirjekortista 1800-luvun loppupuolelta (?)
Kirjekortin leimasta olen kyllä ainakin erottavinani päiväyksen loppuosan "11.1879" (päivän numero on leiman keskellä mutta liian himmeänä). "Ank[ommit] 1.12." antaa aiheen uskoa, että marraskuun loppupäivistä puhutaan.
VastaaPoistaArvoleiman kuva-aihe on joka tapauksessa sama kuin ns. jokanurkkaisissa postimerkeissä, jotka olivat käytössä vuosina 1875–89.