tiistai 24. heinäkuuta 2018

AS17: Pysähdyksiä Torniossa

1. Rovaniemeltä ajelin Tornioon lauantaiaamuna 30. kesäkuuta. Koska toukokuiselta Ruotsin matkalta oli autoon jäänyt kassillinen palautuspulloja, kurvasin ensin Haaparantaan. Onnistuneesti valitsin kaupan, johon oli rakennettu (jo tuhoutuneiden?) rakennusten fasadeja infokyltteineen. Näistä opin, että Tornionjoenlaakson talot ovat merkittävästi erilaisia kuin muut Ruotsissa "idästä" tulleiden vaikutteiden vuoksi. Näin sanottiin tuossa valkoisessa, toinen vasemmalta.

2. Torniossa pääkohde oli Tornionjokilaakson maakuntamuseo (Lisäys/korjaus 26.7.2018 16:00: Helena Ruotsala huomautti FB:ssä, että museon nimi on Tornionlaakson maakuntamuseo - Tornedalens museum). Jo ennen sisäänmenoa ulkoseinästä (ja viereisestä kyltistä) selvisi, että Tornion ja Haaparannan välillä oli ensimmäisen maailmansodan aikaan posti-ilmarata. Eivät paketit ainakaan päässeet kiertoreiteille.

Museon perusnäyttely koostuu kahdesta isosta huoneesta, joista toisessa oli "yhteinen jokilaaksomme", jossa elettiin melko mennyttä aikaa, ja toisessa "yhteinen kaupunki" eli Tornio (ja hieman myös Haaparanta), jotka molemmat on perustettu 1800-luvulla  (Korjaus 26.7.2018 16:00: No, eivät todellakaan ole, kuten Helena Ruotsala huomautti FB:ssä,. En tajua mitä olen ajatellut kirjoittaessani, sillä olihan Tornion kaupunkielämän arkeologisia todisteita esillä 1600-luvulta ja kaupungin historiaa olen useaan kertaan lukenut.) eli kerrottiin tuoreemmistakin jutuista. Lisäksi parvelle oli sijoitettu sodan vaikutukset, koulunkäynti ja musiikkielämää.

Menneisyys alkoi arkeologisesti ja raudansulatusuuni Karjalaisen kokeiluin tuli nyt nähdyksi kolmatta kertaa tällä reissulla. (Toinen esiintymä oli Lapin maakuntamuseossa.) Torniossa on kaivettu paljon ja esillä oli tarkemmin esinetiedoissa ajoittamattomia kaupunkilöytöjä.

Suomen vanhin tunnettu harava 1200-1300-lukujen paikkeilta on ollut koristeltu.

Myös tuoreemmassa maatalousvälineistössä oli epätavallisen paljon koristelua, värin muodossa


Selkeän rakenteen lisäksi museossa oli kohtuullisen hyvät esinetiedot ja kosketusnäyttöjä, joilta saattoi lukea järkevän mittaisia taustapätkiä. Jälkeenpäin ajateltuna (erityisesti myöhempään museoon verrattuna) tajusin, että ainoat henkilöt, joita nostettiin esille, olivat ulkomaiset tutkimusmatkailijat.

3. Tornion kirkko on 1600-luvun lopulta, joten piti käydä katsomassa. Ei oikein mahtunut kuvaan.

4. Jossain kartassa Alatornion kirkon viereen oli merkitty museo, joten kiersin lähtiessäni sitä kautta. Kirkko 1700-luvun lopulta oli komea. Kellotornia en nähnyt, mutta varmasti ajoin sen ohi, joten kuittaan Struven ketjun maailmanperintökohteiden listalta koetuksi.

Museo oli todennäköisesti kirkon viereisessä makasiinissa, mutta siinä ei ollut mitään merkkiä aukioloista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti