Populär historian 5/2018 pääjuttu oli Ruotsin noitahysteriasta 1668-76. Hyvä kronologinen katsaus, mutta tiukasti rajattu ja jäin kaipaamaan vähän laajempaa kokonaisuutta. Mielenkiintoista oli yritys hillitä hysteriaa rukouspäiväkäskyllä 1670-luvun alussa. Se kun levitti tietoa eikä siis ilmeisesti auttanut asiaa. Kuului Suomessakin?
Suomessa noituusoikeudenkäynnit tulevat varmasti olemaan esillä syksyllä kun Mirkka Lappalaisen
Pohjoisen noidat. Oikeus ja totuus 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa ilmestyy. Lisäksi Noidan käsikirjasta on luvattu uusi painos ja muistia kutittelee suomalaisen tietokirjailijan kansainvälistäkin noituutta käsittelevä kirja, joka ilmestyi äskettäin tai on myös syksyn satoa. [Lisäys 16.5.2018. Tarkoitin Aleksis Peuran kirjaa Jumalan viholliset.]
Toinen laaja juttu kertoi Olaus Petristä, joka esiteltiin (varmaankin paikkaansa pitävästi) Ruotsin reformaation alkusysääjänä. Suomen populaääriesityksissähän on niin vahva Agricola-painotus, ettei moinen ole mahtunut mukaan ja minulle artikkeli oli kauttaaltaan uutta asiaa.
Artikkeli narreista tuotti pettymyksen, sillä Ruotsista tietoja oli vähän. Todisteeksi olemassaolosta keskiajalla tarjottiin yksittäistä kirkkomaalausta, mikä ei vakuuttanut.
Släkthistoriassa 5/2018 oli pääteemana saamelaiset, kuten kannestakin näkee. En tiedä saamelaissukututkimuksesta yhtä luentoa enempää, mutta siinäkin tuli mielestäni enemmän asiaa kuin tässä. (Aikanaan petyin myös Släkthistorian Suomen esitykseen.) Esimerkiksi nimikäytäntö kuvattiin esimerkeittä niin sekavasti etten saanut mitään tolkkua.
Jutun faktalaatikossa mainostetaan ohjelmaa Samernas tid, joka on (ainakin Ruotsissa) nähtävissä UR Playssä. Yle on ollut mukana tekemässä, joten ehkä jossain Areenassakin?
Petyin myös artikkeliin satujen keräyksestä. Varmaan ihan oikein selitettiin ruotsalaiset 1800-luvun alun keräykset, mutta kun mainitaan satu ketusta ja viinirypäleistä kertomatta kansainvälisyydestä, niin ihmettelen.
Sukututkimuslehdeltä ihmettelen myös Olof Palmen juurien esittelyyn jäänyttä ristiriitaa. Leipätekstissä sanotaan isänsä molempien vanhempien syntyneen Suomessa, mutta sukutaulun mukaan Suomesta oli vain isänsä äiti Hanna Maria von Born (1861-1959).
Suomalaiseen koulukäsityön historiaan en ole perehtynyt. Myytiinkö täälläkin kansakoulua käsitöiden käytännöllisyydellä?
Kysymys ja vastaus -palstalla joku ihmettelee DNA-testin uskomattoman suomalaisia tuloksia. Vastauksessa on mahdollisimman sievästi kerrottu Suomen sisäsiittoisuuden vaikutusta olevan, että vähän voi näyttää paljolta. Tai jotain, joku päivä vielä tutustun aiheeseen kunnolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti