Sveitsissä kouluttautuneet naiset

Monesti puhutaan Helsingin yliopiston ensimmäisistä naisylioppilaista, mutta harvemmin suomalaisista naisista, jotka jo tätä ennen kouluttautuivat Sveitsissä Uno Cygnaeuksen aloitteesta.

Naisten äänessä 23-24/1910 julkaistun G. F.:n artikkelin Palanen suomalaista sivistyshistoriaa vieraalla pohjalla mukaan ensimmäinen Berniin lähtenyt oli Uno Cygnaeuksen sisarentytär Fanny John, jolla oli "varsinkin sen ajan mitalla mitaten, hyvät tiedot jo sinne mennessään, hän kun oli suorittanut kahdet koulut Helsingissä ja sitä paitsi oleskellut vuoden Pietarissa, missä oli ottanut yksityistunteja."

Mutta vuonna 1860 Bernin seminaarissa "opetus oli niin paljon henkevämpi, elävämpi ja kehittävämpi, ettei Fanny John voinut kyllin ihmetellä miten samoja asioita voitiin käsitellä niin eri tavalla."

John suoritti kaksivuotisen kurssin vuodessa ja jatkoi opintojaan paikallisessa yliopistossa. Samaan aikaan seminaarissa opiskelivat valtion apurahalla suomalaiset Charlotte Lydecken, Kristina Nappa, Edla Soldan ja Kitty Åberg. He eivät saaneet päästötodistusta, sillä opiskelivat vain itselleen merkityksellisiä kursseja.

Samat nimet löytyvät Helsingin kaiussa 23/1913 julkaistussa kuvassa Jyväskylän seminaarin ensimmäisistä naisopettajista. Toisaalla verkossa Fanny Johnin aviomiehellä ja pojalla on Wikipedia-sivut. Charlotte Lydeckenillä on oma Wikipedia-sivu, jonka mukaan (tätä kirjoittaessani) hän opiskeli Berliinissä eikä Bernissä.

Christina Napan pusero ja piirrustusvihko ovat hakuosumien perusteella tallessa Jyväskylän yliopiston museossa. Kuolinilmoituksensa mukaan Nappa syntyi 7.12.1838 ja kuoli 14.10.1908 (HS 20.10.1908). Kuitenkin Jyväskylän rippikirjaan kirjattu syntymäpäivä on 25.11.1838 ja sitä vastaava kaste on Pietarin suomalainen Marian seurakunnan kirjoissa, isänä "Letterngiesser Johann Nappa". Kuolilmoituksen jättänyt ystävä on ilmeisesti korjannut syntymän venäläisestä ajanlaskusta suomalaiseen.

Edla Soldan (1828-1904) on verkko-osumissa Minna Canthin opettaja, Juhani Ahon vaimon täti ja J. H. Erkon "runouden ensimmäisiä ja hartaimpia ymmärtäjiä ja opastajia".

Kitty Åberg sai muistokirjoituksen Naisten Ääneen 17/1917. Sen mukaan hän "syntyi heinäk. 24 p. 1838 Mäntyharjulla, missä hänen isänsä oli sahanhoitaja Gustaf Anton Åberg ja äiti Maria Agatha Grönqvist. Isä kuoli jo v. 1845, jolloin Kitty vasta oli seitsemän vuoden vanha. Varmaankin olisi hänen koulukasvatuksensa silloin jäänyt jotenkin vähäksi, ellei vanhin sisar, Viktoria Åberg, tunnettu myöskin ensimmäisten naismaalariemme historiassa, olisi ollut ruotsalaisen tyttökoulun opettaja ja ottanut huolehtiakseen myöskin pikku siskonsa kouluttamisesta. Tyttökoulun suoritettuaan hän sitten toimi yksityisopettajana Uudessa Kaarlepyyssä, kunnes Uno Cygnaeuksen kehoitus vei hänet uutisviljelijän alalle. "

Ryhmäkuvassa on myös Charlotte Forsberg, jota G. F. ei mainitse. Mutta muistokirjoitusten mukaan tämä Vähässäkyrössä 1.12.1839 syntynyt tilanomistajan tytär opiskeli vuosina 1865-67 Bernin opettajaseminaarissa, "jossa hän luonteenomaisella perinpohjaisuudellaan syventyi työhönsä." Ja suoritti seminaarin kurssin täydellisesti hyvillä arvosanoilla. (Kastettaan en Vähästäkyröstä löytänyt edes Jyväskylän rippikirjaan merkityllä päivämäärällä 12.12.1839. Hiski-haulla oikeaksi kasteseurakunnaksi selvisi Mustasaari, jossa Sofia Charlotta -tyttären olivat saaneet Grönvikin lasitehtaan pehtoori Anders Forsberg ja vaimonsa Cath: Ulrica.)