E. Granit-Ilmoniemi kertoili vuonna 1929 perustamassaan lehdessä Arkadia-Töölö enemmän kaikesta muusta kuin lehden nimen alueesta Helsingissä. Ehkä noin 1880-luvulle sijoittuu seuraava muistelma lehden ensimmäisestä numerosta. Granit-Ilmoniemen isä
Adolf Fredrik Granit (alla ukko Ranetti) oli pappi Kuopiossa.
Kalle Svensk oli kujeistaan kuulu kuopiolainen ja humoristista oli hänen perhe-elämänsäkin. Hänellä oli itseään vanhempi vaimo, joka ei lahjoittanut hänelle yhtään lasta. Sitä enemmän hänelle niitä hankki nuori palvelijattarensa, jota kirkoteltiin kokonaista 12 kertaa. Mutta oma vaimo ei tätä pannut pahakseen, vaan hoiteli miehensä lapsia kuin omiaan.
Kumminkin "Venski" pyrki erilleen aviovaimostaan. Muistan vielä elävästi, kun Kalle kerran tuli, tavallisuuden mukaan aika hiprakassa, isäni "Ukko Ranetin" luo asiasta puhumaan. Minä asuin n.k. peräkamarissa, aivan kansliahuoneen takana, ja kun kuulin Kallen äänen, raotin ovea. Hän alkoi juhlalliseen sävyyn: "Totisesti minnoun koko häppeepilekku ristikunnassa". Ranetti, joka hänkin erinomaisen hyvin leikin ymmärsi, selitti kumminkin: "Ei tuomiokapituli laske sinua vaimostasi irti, kun hän ei anna suostumustaan." Venski vakuutti, etteivät lapset rakasta "mummoa", mutta tämäkään naula ei vetänyt.
Lopulta kirkkoherra kiukustui, ja käski Kallen tulla uudestaan, mutta selvänä miehenä, ja kun tämä hoki: "Emminnou humalassa", niin Ranetti sanoi, että mennäänpäs tuonne ulos. Seinävierustaa pitkin kulki kapea lankku, jota käytettiin keilaratana. Kirkherra käski nyt Kallen kävellä lankkua myöten, mutta kun jalat vikuroivat sinne tänne, täytyi niiden omistajan tunnustaa olevansa niin täydessä seilissä, että sika viideltä paistoi.
Kalle ei palvelijatartaan saanut omakseen, ennenkuin "mummo" erkani kuoleman kautta tästä murheen laaksosta.
P. S. Lisää valokuvia Kuopiosta on KUHMUn albumeissa
Victor Barsokevitschin kokoelman maisemakuvia,
Victor Barsokevitschin kokoelman kaupunkikuvia ja
Victor Barsokevitschin kokoelman henkilökuvia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti