"Isäni olen nähnyt"

Anni Harttuselle (s. 1858) ja Matti Juhanpoika Hirvoselle syntyi Sortavalassa ainakin kolme lasta: Juhana 1880, Elisa 14.6.1882 ja Matti 14.12.1884. He näkyvät lastenkirjassa 1890-99, jonka sivulta voi arvella, että Matti on perustanut Annin kuoleman jälkeen uuden perheen.

Tästä lastenkirjaan kuuromykäksi merkitty Elisa ei puhu mitään, kun hän 22-vuotiaana kirjoittaa elämästään Kuuromykkäin lehteen 9/1904:

Minulla ei ole ikävä vaikka olen kuuromykkä. Minun äitini on kuollut, silloin kun olin kahden ja puolen vuoden vanha. En ole nähnyt omaa äitiäni, mutta isäni olen nähnyt. Minulla on 2 veljeä, nuorempi veljeni on renkinä kaupungissa ja vanhempi veljeni on myöskin renkinä kivityössä Tuokslahdella. Veljeni olivat pienenä vaivaistalossa. Minä olin 4 vuoden vanha, kun minut tuotiin sairashuoneelta herra Saukon taloon.

Ilmeisesti herra Saukolla tarkoitetaan Sortavalan kansakoulun johtajaa Fredrik Mikael Saukkoa.

Sieltä pantiin minut asumaan Pitkäsen taloon Karmalassa jossa olin 15 vuotta. 

Tämä ei näy lastenkirjassa mitenkään.

V. 1893 lähetti neiti Hilma minut Kuopion puhekouluun.

Ilmiselvästi kyse on Fr. M. Saukon tyttärestä Hilma Saukosta, josta Kuuromykkäin lehden myöhemmässä numerossa 3/1908 todetaan "K.m:t tietävät kuka neiti Saukko on jo miten paljon hän on auttanut Karjalan k. m. Hän tuntee heidän nimensä ja rakastaa heitä, Hän kutsuu heitä kotiinsa ja neuvoo heitä. Erittäin ajattelee hän vanhoja, oppimattomia k.m. Suuri, lämmin kiitos neiti Saukolle k.m:n puolesta!"

Siellä olin 8 vuotta ja pääsin Herran Pyhälle ehtoolliselle v. 1901. Koulusta päästyäni olin puoli vuotta Saukon talossa ompelemassa. Sitten menin palvelukseen kauppias Kaksosen luo Karmalassa. 

Siellä olin puolitoista vuotta. Sieltä tulin taas kaupunkiin neiti Saukon luo 1 p. marrask. v. 1904. Kutomakoulussa minä kudoin kangasta neiti Saukolle nimittäin akkunan verhot, valkeata puolivillakangasta ja 1 tusinan nenäliinoja. Sitten kudoin kutomakoululla oven verhon, joka oli väriltään viheriä ja kaunis, sekä leninki vaatteen joka oli väriltään tumman harmaa. Kutomakoulun Johtajatar on tyytyväinen minun kutomiseeni. Minä sain raittius lipun 30 p. Huhtik. ja kuulun nykyään raittiusseuraan.

Kuvituksena riihi Sortavalassa kirjassa Bidrag till vår odlings häfder.