tiistai 6. maaliskuuta 2018

Journal.fi:n historiallinen anti


Esiteltyäni journal.fi-löydöksiäni tässä, tässä ja tässä on vihdoin aika kertoa, että alustalla on viisi varsinaista historialehteäkin.

Näistä AURAICA. Scripta a Societate Porthan edita on ollut minulle aina tuttu vain verkosta. Kaikissa numeroissaan on lukemista useammalla kielellä. Nostona keskiajasta ja lähdekritiikistä Toivo Viljamaan artikkeli Muinaisuuden tutkimus on mainarin työtä – asiakirjat ja Mynämäen varhaishistoria. Artikkeleilla ei ole pysyviä tunnisteita

Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seuran verkkojournaali Kasvatus & Aika on luopumassa omasta verkkosivustostaan, ja siirtymässä täysin Journal.fi:iin. Vaikka lehti toimii ainoastaan verkossa, artikkeleilla ei ole pysyviä tunnisteita.

Historisk Tidskrift för Finland on tuonut journal.fi-alustalle vuosikertansa vuodesta 1990 alkaen. Uudet numerot tulevat digitaalisina saataville vuoden viiveellä. Tuoreinta antia tällä hetkellä siis esimerkiksi artikkelit
Ja vanhoja numeroitakin kannattaa tietenkin selata. (Jos innostuu ruotsin kielen harjoittamisesta historiaa lukemalla, niin toisaalla on verkossa saatavilla myös Historisk Tidskriftin, Personhistorisk Tidskriftin ja Scandian artikkeleja.)

Taidehistorian seuran Tahiti on luopunut vanhasta sivustostaan ja siirtynyt journal.fi-alustalle. Uusin numero ilmestyi äskettäin ja sisältää Leena Valkeapään yleishistorioitsijallekin kiinnostavan artikkelin Suomen muinaismuistoyhdistyksen taidehistorialliset tutkimusretket Suomessa 1871–1902. Vaikka lehti toimii ainoastaan verkossa, artikkeleilla ei ole pysyviä tunnisteita.

Tekniikan waiheita, josta tämä miniprojekti alkoi, on Tekniikan historian seuran lehti. Tuoreita numeroita olen toisinaan selannut, mutta kokonaisvaltainen vuosikertojen läpikäynti jäänyt tekemättä. Tekniikka on toki minua kiinnostavaa arjen historiaa, mutta lehden artikkelin harvemmin käsittelevät minua kiinnostavaa aikaa. Ja poikkeukset kauemmas 1900-luvulta osoittautuivatkin harvinaisiksi:
Henkilökohtaisista syistä kiinnosti Jari Kettusen artikkeli Satakunnan mikrohistoriaa- paikallisten mikrokerhojen merkitys koulujen tietoteknistämisessä 1980-luvulla niin paljon, että sen avasin ja havaitsin sisällön ja informanttien olevan lähinnä Porista. (Kyllä, Kokemäelläkin oli tietokonekerho.)

Lähes historiaksi voitaneen laskea myös Ethnologia Fennica. Esimerkiksi tuoreimmassa numerossaan Anu Kanniken ja Ester Bardonen artikkeli Kitchen as a material and lived space. Museum representations and interpretations.

P. S. Journal.fi:n ulkopuolellakin on avoimena verkossa historiallisia digitointeja ja digitaalisuutta.
Kuva kirjasta "Little Tom" (1922)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti