Journal.fi:n historiallinen anti

Esiteltyäni journal.fi-löydöksiäni tässä, tässä ja tässä on vihdoin aika kertoa, että alustalla on viisi varsinaista historialehteäkin.

Näistä AURAICA. Scripta a Societate Porthan edita on ollut minulle aina tuttu vain verkosta. Kaikissa numeroissaan on lukemista useammalla kielellä. Nostona keskiajasta ja lähdekritiikistä Toivo Viljamaan artikkeli Muinaisuuden tutkimus on mainarin työtä – asiakirjat ja Mynämäen varhaishistoria. Artikkeleilla ei ole pysyviä tunnisteita

Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seuran verkkojournaali Kasvatus & Aika on luopumassa omasta verkkosivustostaan, ja siirtymässä täysin Journal.fi:iin. Vaikka lehti toimii ainoastaan verkossa, artikkeleilla ei ole pysyviä tunnisteita.

Historisk Tidskrift för Finland on tuonut journal.fi-alustalle vuosikertansa vuodesta 1990 alkaen. Uudet numerot tulevat digitaalisina saataville vuoden viiveellä. Tuoreinta antia tällä hetkellä siis esimerkiksi artikkelit

• Andreas Koivuniemi: Mellan röda och vita. Svenska arbetarrörelsen och det finska inbördeskriget 1918
• Stina Malmén, Therese Nordlund Edvinsson: I familjeföretagets utkant. Om dotterns fostran i företagarhemmet 1900–1915

Ja vanhoja numeroitakin kannattaa tietenkin selata. (Jos innostuu ruotsin kielen harjoittamisesta historiaa lukemalla, niin toisaalla on verkossa saatavilla myös Historisk Tidskriftin, Personhistorisk Tidskriftin ja Scandian artikkeleja.)

Taidehistorian seuran Tahiti on luopunut vanhasta sivustostaan ja siirtynyt journal.fi-alustalle. Uusin numero ilmestyi äskettäin ja sisältää Leena Valkeapään yleishistorioitsijallekin kiinnostavan artikkelin Suomen muinaismuistoyhdistyksen taidehistorialliset tutkimusretket Suomessa 1871–1902. Vaikka lehti toimii ainoastaan verkossa, artikkeleilla ei ole pysyviä tunnisteita.

Tekniikan waiheita, josta tämä miniprojekti alkoi, on Tekniikan historian seuran lehti. Tuoreita numeroita olen toisinaan selannut, mutta kokonaisvaltainen vuosikertojen läpikäynti jäänyt tekemättä. Tekniikka on toki minua kiinnostavaa arjen historiaa, mutta lehden artikkelin harvemmin käsittelevät minua kiinnostavaa aikaa. Ja poikkeukset kauemmas 1900-luvulta osoittautuivatkin harvinaisiksi:

• Jyrki Ylijoki: Björknäsin lasitehtaan Hesseniläiset lasinpuhaltajat vuosina 1736-1741
• Niina Lehmusjärvi: Catharina Elisabeth Kijk – Teijon kartanonrouva ja ruukinomistaja
• Mikko Kylliäinen: Juoksukoneita ja velomobiileita - polkupyörän historiografia 
• Pertti Kolari: Robert Runebergin lentokokeet Viipurissa 1879

Henkilökohtaisista syistä kiinnosti Jari Kettusen artikkeli Satakunnan mikrohistoriaa- paikallisten mikrokerhojen merkitys koulujen tietoteknistämisessä 1980-luvulla niin paljon, että sen avasin ja havaitsin sisällön ja informanttien olevan lähinnä Porista. (Kyllä, Kokemäelläkin oli tietokonekerho.)

Lähes historiaksi voitaneen laskea myös Ethnologia Fennica. Esimerkiksi tuoreimmassa numerossaan Anu Kanniken ja Ester Bardonen artikkeli Kitchen as a material and lived space. Museum representations and interpretations.

P. S. Journal.fi:n ulkopuolellakin on avoimena verkossa historiallisia digitointeja ja digitaalisuutta.

• Vuodesta 1994 verkossa ilmestynyt Elore on edelleen omalla sivustollaan
• Tampereen sukututkimusseuran Orpanasta on verkossa vanhimmat lehdet. 
• Suomen keskiajan arkeologian seura SKAS on avannut lehtensä arkiston sivuilleen. 
• Suomen arkeologisen seuran sivuilla on edelleen Muinaistutkija-lehdet, Fennoscandia archaeologican artikkelit ja Arkeologipäivät-julkaisut pdf-tiedostoina. 
• Glossan Mirator samoin. 
• Ennen ja Nyt myös.
• Artefactan Artefactum julkaisee vertaisarvioituja artikkeleita
• Edesmenneen Hiidenkiven artikkeleista osa on luettavissa verkossa.
• Scandinavian Economic History Reviewn vuosikertojen Volume 1 (1953) - Volume 44 (1996) numerot on avattu verkkoon

Kuva kirjasta "Little Tom" (1922)