lauantai 16. joulukuuta 2017

Vuoden Historiateos 2017 ehdokkaat

Historian Ystävien Liiton jäsenenä sain eilen sähköpostitse tiedon Vuoden Historiateos 2017 -ehdokkaista, jotka uudeksi mainitun käytännön mukaan on Historian Ystäväin Liiton hallitus valinnut Liitolle tulleista ehdotuksista. Ehdokkaista yhden voittajan valitsee viisihenkinen raati Lahden historiapäiviin mennessä. En muista kysyttiinkö ehdotuksia jäsenistöltä, mutta ainakin Ihan Oikea Historiantutkija tuttavapiiristäni muisteli pyynnön saaneensa. Mutta oli jättänyt siihen vastaamatta.

Aktivoituneiden ja hallituksen mielestä hyviä olisivat (teoksen nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä)
  • Henrik Meinander (s. 1960), Gustaf Mannerheim. Aristokraatti Sarkatakissa, Otava
  • Nils Erik Vilstrand ja Petri Karonen (toim.), Kulkemattomat polut. Mahdollinen Suomen Historia, Gaudeamus
  • Lasse Kangas (s. 1952), Läpi harmaan kiven, kauppaneuvos Samuli Harima 1879-1962, Verbatum
  • John Simon, Mahdoton sota. Kun suomenjuutalaiset taistelivat Natsi-Saksan rinnalla. Siltala
  • Ilari Aalto (s. 1990) ja Elina Helkala: Matka muinaiseen Suomeen, Atena
  • Pekka Visuri (s. 1942), Saksan kenraali Suomen päämajassa 1941, Docendo
  • Martti Häikiö (s. 1949), Suomen leijona. Svinhufvud itsenäisyysmiehenä, Docendo
  • Perttu Immonen, Suomen rahvaan historia, Atena
  • Risto Volanen (s. 1944), Suomen synty ja kuohuva Eurooppa, Otava
  • Lasse Lehtinen (s. 1947), Tanner. Itsenäisen Suomen mies, Otava
  • Timo Vihavainen (s. 1947), Ohto Manninen, Kimmo Rentola ja Sergei Zuravljov, Varjo Suomen yllä – Stalinin salaiset kansiot, Docendo
  • Lasse Laaksonen (s. 1968), Viina, hermot ja rangaistukset – Sotilasylijohdon henkilökohtaiset ongelmat 1918-1945, Docendo
Silmään pistävää on naiskirjoittajien näkymättömyys. Ainoat mukana olevat ovat Kulkemattomat polut -kokoelmassa. Itsenäisyyden aikaa ja erityisesti viime sotia käsittelevät kaikki paitsi Aalto&Helkala ja Immonen, jotka kuuluvat myös maisteritason vähemmistöön listalla. Omaksi ilokseni hain julkisesti saatavillla olevat (useimmat Wikipediassa) syntymäajat, jotka eivät olleet ihan niin vinoutuneita kuin tarkistamatta ajattelin.
No, jos vuonna 2018 tulee eteen mahdollisuus niin ryhdistäydyn ja kannustan muitakin tekemään ehdotuksia. Ainakin Kirsi Vainio-Korhosen ensi syksyn kirjan pitäisi käsitellä itsenäisyyttä edeltänyttä aikaa.

Lisäys 16.12.2017 22:28. Asian olikin nostanut Twitteriin jo aamulla Tuomo Lappalainen. Hän sai yllätyksettömästi kommentit "Ei kai näitä teoksia kuitenkaan kirjoittajan sukupuolen perusteella valita. Mitä pois, mitä tilalle?" ja "Jos ne on todettu hyviksi, niin ei siinä ole ongelmaa. Tuskin ehdokkaita on valittu vain sen takia, että kirjoittajat on miehiä."

Tampereelta asiallisemmin:

klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti