Huutokauppoja Tukholmassa

Sanomalehtien ihanuuteen lähteenä kuuluu se, että ne kertovat siitä, miten asioita oikeasti tehtiin. Mutta voivat samalla herättää lisää kysymyksiä. Kun "Bancohusetissa" Tukholmassa huutokaupattiin suomalaisia tiloja, kuka niitä oli ostamassa? Lähtikö joku Suomesta tätä varten pääkaupunkiin? Oliko siellä asiamiehiä, jotka ottivat toimeksiantoja kirjeitse? Asiamiehiä, jotka ostivat tilat ja myivät ne eteenpäin?

Kysymyksiä herättivät sanomalehdessä Posttidningar ainakin 19.8.1771 ja 24.10.1771 julkaistu ilmoitus 30.10. pidettävästä huutokaupasta. Myytävänä olivat pankille panttina jääneet tilat Uudeltakirkolta (Kalanti). Männäisten masuuni, sahamylly, lukuisia tiloja. Kyseessä taitaa olla yksittäisen säätyläisen talousongelma. Wikipedia-sivua vilaisten mahdollisesti ruukin perustajan Anders Backmanssonin (aat. Nordencrantz).

Tammelan Jokioinen on vastaavissa ilmoituksissa  sanomalehdessä Posttidningar 14.3.1771 ja 25.3.1771 sekä uudelleen 28.1.1773 ja 15.3.1773. Leike viimeksi mainitusta.

Kolmantena esimerkkinä säterirustholli Asikkalasta. Ilmoitus sanomalehdessä Posttidningar 24.9.1789.

Kyseessä ovat siis olleet säätyläisten omaisuuden pakkohuutokaupat. Näistä ovat olleet kiinnostuneita varmaan muutkin kuin mahdolliset ostajat. "Kukas sen Jyrängön omistaakaan? Ai, ai, hänenhän tulevaisuus näytti pari vuotta sitten niin lupaavalta. Meni naimisiin sen tädin kummiltytön kanssa, minkäs niminen hän nyt taas olikaan..."