Ensilukemalta ajattelin löytäneeni todisteen siitä, että Suomen maaseudulta asti ostettiin Tukholman arpoja. Mutta sitten huomasin sanan "nygifta" ja mieleen tuli myötäjäisarpajaiset. Olisiko kyse niiden voitosta? Kun Kerstinin nimikin mainitaan ensimmäisenä.
Tarkistaakseni tätä kaivoin esille 24.4.1777 julkistetut voittajat ja huomasin kyseessä olleen 61. arvonta. Kerstinin nimeä pitäisi hakea huomattavasti vanhemmista lehdistä. Onneksi keräsin kaikki löytämäni vuosia sitten talteen...
Ensimmäisestä arvonnasta kerrottiin 22.2.1773 ja vuoden lopussa oli 12. arvonta. Tahti on sittemmin kiihtynyt, joten Kerstinin voitto on todennäköisesti vuoden 1775 loppupuolelta. Valitettavasti KB:n digitoinneista (eli todennäköisesti myös kokoelmistaan) puuttuu vuosikerrat 1774-1776 eli arvausta ei pääse tarkistamaan.
Oletettavasti siis samantapaisia juhlallisuuksia oli muidenkin myötäjäisarpajaisvoittojen yhteydessä? Eikä rahaa saanut ennenkuin avioliitto oli solmittu? Kerstin ja Thomas oli vihitty 8.2.1777 eli rahanjakoon meni kolmisen kuukautta.
VastaaPoistaKiitos taas. Onpa jännä. Myötäjäisarpajaiset. Että oli finanssioitu avioon astuminen. Se sakramentti. Äsken tuli 500 vuotta Lutherin teeseistä jotka olivat tätä vastaan koko rimpsu 95 kappaletta. HS sen suomeksi julkaisi.
Eipä kumma että Pariisin rahvas otti pankkiireista/kirkkovallan haltijaluokasta mallia ja tuhosivat mahtajat omalla paperirahallaan assignaateilla. Sellainen tuli kaikelle kansalle tutuksi ja Napoleonin mentyä mualimaiset filosofit/maailman uudeksi luojat panivat investointipankkiensa kautta rahaa liikkeelle, joka kävi palkasta ja tehtailijan tavaroiden maksamiseksi.
Ja ensin siis tehtaiden nostattamiseksi porvaris-käsityöläis suojelu/kilpailurajoitusten tultua giljotiinatuiksi.
Tuo Mäntyharjulle osunut voittoarpa oli siis kirkkoherran myymä ja korjasi talteen liikoja kuninkaan paperiseteleitä. Oli nimi mikä vaan banco tai låne. Siis ei hopealla lunastettava vaan paperia ja käypä kun kelpaa veroista ja maksusta kapakassakin kun totuttu uskomaan että kelpaa se oluenpanijalle ja viinatehtailjalle. Ja tämä taas sillä ostaa ohraa ja hiivaa. Jne ihan kuten tänäänkin.
Tuolloin sen valmisti kuningas ja osasi varoa liioittelmasta. Keräsi sitä kansan käsistä takaisin korkoa tai arpaisvoittoa tarjoavilla obligaatioilla.
Nyt asia on kuninkaan tai presidentin tai parlamentin sijasta delegoitu pankkipiirille ja nehän eivät ole malttaneet pihtailla. Rahaa on. Se olisi uusin joulutarina jollainen ei minulta irtoa. Sen sijaan kertoisin kuinka tämä tämänkertainen talouskasvu tuli meille vahingossa kun Frankfurt EKP pani haisemaan ja täyttää finassilaitokset euroilla ja kerää itselle holviinsa niiden joutavaa arvopaperimassaa. Ne kai sitten kuitataan päittäin valtioiden saamisina ja velvoitteina lähivuosina.
Rahasta on tullut ihan vetelää. Eilen budjettikeskustelun nousukaudessa ei kai kukaan maininnut kuinka EKP rahankylvö on nousun takana ja Suomessa nimenomaisesti lisä menee asuntojen vanhojen/uusien yhä isommiksi lainamääriksi ja vuokrakiskonnan arkipäiväistämiseksi. Niin Lutherista on jo kauan. Upea kattava artikkeli moderniin makuun oli New Yorkerissa 30.10.-17 by Joan Acocella. Siitä maajussien kapinasta ja sen lamauttavasta vaikutuksesta uskonpuhdistajaan olisi lukenut enemmänkin.Jukka Sjöstedt
Olen myötäjäisarpajaisista kirjoittanut aiemmin niin paljon, etten tähän taustaa näköjään tarpeeksi avannut. Myötäjäisarpajaisiin ei myyty arpoja, vaan niihin ilmoitettiin sopivia ehdokkaita, joiden kesken arvonta tehtiin varsinaisten raha-arpajaisten yhteydessä. Tarkoituksena oli kannustaa avioliittoon ja lisätä tätä kautta väkilukua.
VastaaPoista
VastaaPoistaSelkis. Tai en tiedä. Oudoksuttikin että yhteiselle kansalle olisi ollut bondeja tarjolla. Nehän olivat ylimystöä varten joka osti valtion korkopaperia maanvuokratulolla tai pehtorin myytyä viljat ja tervat satamaporvarille. Briteissä ikuisia consoleita. Ne voi lunastaa jos veronmaksaja maksaa korkoa korolle ikuisuuteen diskontatun summan näistä 3 prosenttisista.
Oikeastaan olemme taas samassa. Valtion obligaatiot menevät ensin institutionaalisille sijoittajille joilta vähittäiskansalainen voipi ostaa osuuksia tähän instituutioon kuten Ilmariseen tai Nordea Korkoon. Kiva mukana keikkuneille. Korkorahaston arvo, osuuden arvo, nousee kun korko laskee. Jos rahasto täynnä 4 prosenttista ja uusi korko 2 %, niin osuuden arvo ja myyntihinta tuplaantuu. Nousee nimellisarvosta 100 arvoon 200. Tällaisen ihmeen tekee kirjanpitotulkintojen uusliberaali kohennus, joita PwC:t ja KPMG:t valvovat. Jos valtio nokittelee vastaan, sen luottoluokitusta uhataan S&P taholta. Että sellainen maailmanjärjestys.
Kiva myös Rahastojen managereille julmien bonusten ja erisortin voitto-osuuksien kautta. Toisten rahoilla ja fiktiivisillä jatkoksi, toimiville slangia puhuville tradereille. Vanhan rahan katsellessa sormi suussa. Kuitaten voittonsa, jotka voitot tehdään finanssirenkaan sisällä. Aihetta paljoon muuhunkin setvimiseen.JS