Marianna Hohenthal (1734-1812)

Tänään julkistetaan Tiina Miettisen kirja Tasavallan juuret. Suomen presidenttien esipolvet. Juhlan kunniaksi blogissa kesällä kirjoittamani elämäkerta esitädistäni, joka on yhden presidentin (Ståhlberg) yksi esiäiti (Marianna Hohenthal). Näköjään jätin tekstistä lapsuuden pois ja muutakin korjattavaa on. Ja lisää ehkä tuoreen kirjan myötä. (Lähdeviitteillä varustettu versio täällä.)

Marianna Hohenthalin ja aviomiehensä Fredrik Bogislaus von Essenin varhaisin tunnettu lapsi Georg August syntyi Stralsundissa 21.9.1751 (20.7.2018 totean, että eikä syntynyt vaan 21.9.1759. Ilmankos "Pariskunnan lapsia seuraavalta kymmeneltä vuodelta ei tunneta".) eli pariskunta lienee mennyt naimisiin viimeistään vuonna 1750, jolloin Marianna oli 16-vuotias. Fredrik Bogislaus oli 13.9.1750 alkaen vapaaehtoinen Kuningattaren henkivartiorykmentissä eli on varmaankin tuntenut samasssa rykmentissä palvelleen Mariannan veljen. Viimeistään avioliiton solmimisen jälkeen.

Pariskunnan lapsia seuraavalta kymmeneltä vuodelta ei tunneta. Fredrik Bogislaus von Essen sai 8.7.1760 nimityksen Pohjanmaan jalkaväkirykmenttiin ja perhe muutti Suomeen, Mariannalle täysin uuteen ympäristöön. Asuntoina olivat tästä lähtien virkatalot, jotka vaihtuivat miehen uran edetessä.

Ensimmäinen näistä oli Lakso Sievissä 14.9.1761-19.3.1763. Sievissä syntyivät 13.4.1764 kaksoset, jotka saivat nimet Alexander Johan ja Beata Maria Lovisa. Alexander Johan kuoli 12.7.1764 alle kolmen kuukauden ikäisenä.

Lapuan Liuhtari oli luutnantiksi edenneen Fredrik Bogislauksen virkatalona 8.12.1763-7.12.1764 ja tämän jälkeen Marttila Kalajoen Pohjankylässä 7.12.1764-31.3.1773. Kalajoella syntyi Frederica Mariana 19.4.1769, joka kuoli jo 7.9.1769. Perheeseen syntyi vielä Ludvig Fredrik 3.3.1771 ja Helena Sofia 14.6.1775.

Virkatalona oli Rasila Limingassa 30.3.1773 alkaen, kunnes Fredrik Bogislaus erosi armeijasta 19.8.1777. Limingasta Marianna, miehensä, Beata Maria Lovisa, Ludvig Fredrik ja Helena Sofia saivat 14.9.1780 muuttokirjan Gotlantiin. Ilmeisesti ensimmäisenä heistä palasi Suomen alueelle Ludvig Fredrik, joka liittyi vapaaehtoisena Pohjanmaan jalkaväkirykmenttiin 6.7.1783 ja sai 24.3.1786 virkatalon Oulunsalon Muikusta. Siellä hän asui viimeistään 1796.

Helena Sofia oli Lingasta muuton aikaan vain 5-vuotias, mutta hänet on viimeistään viiden vuoden kuluttua merkitty kirkonkirjoissa isänsä siskon talouteen Skatelövin Husebyn Gamlagårdissa, jonne hän jäi kunnes meni naimisiin 17.1.1792. Kahdesti avioitunut tätinsä teki hänen hyväkseen testamentin tätä ennen.

Skatelövin Husebyn Gamlagårdiin on 1780-luvun alussa kirjattu myös etunimetön “fröken von Essen”. Kyseessä voisi olla Limingasta 16-vuotiaana lähtenyt Beata Lovisa. Beata Lovisa lähti yhden muistelijan mukaan omin päin ja omin luvin maailmalle “joutuen lopuksi Etelä-Ruotsiin erään vanhan rikkaan naishenkilön seuralaiseksi. Tämä olisi luovuttanut hänelle kuoltuaan koko suuren omaisuutensa, jos tyttö olisi suostunut jäämään pysyväisesti hänen luokseen. Mutta tyttö rakasti vapauttaan ja hylkäsi tarjouksen.” Toisen muiston mukaan Beata itse sanoi tulleensa kasvatetuksi Kalmarin linnassa.

Beata on palannut Suomeen viimeistään 1787, jolloin hän asui enonsa taloudessa Uudessakaarlepyyssä. Sieltä hän muutti maaliskuussa 1788 Muhokseen, jossa äitinsä Marianna ja pikkuveli Ludvig asuivat isoveli Georg Johanin virkatalossa Laitsaaren Hakkarilassa. Sieltä käsin Beata meni 6.11.1788 naimisiin Utajärven kappalaisen Gabriel Ståhlbergin kanssa. Tästä tuli Sotkamon kappalainen vasta vuonna 1808 eli Beatan muistettua lausahdusta “No’ ska’ man vara toki’: vara uppfostrad på Kalmar slott, komma ti’ Sotkamo o’ gifta sej där me’ en fatti’ kaplan me’ fem barn!” (kyllä pitää olla hullu: saa kasvatuksen Kalmarin linnassa, tulee Sotkamoon ja menee naimisiin viisilapsisen köyhän kappalaisen kanssa) ei voi ottaa kirjaimellisesti.

Mariannan mies osallistui Mariannan veljen tapaan armeijasta eronneena vapaaehtoisena Kustaan sotaan ja kuoli palatessaan sodasta 14.2.1790. Esikoispoikansa Georg August solmi Kälviällä 28.1.1791 sisartaan säädynmukaisemman avioliiton 33-vuotiaan Fredrika Christina Freidenfeltin kanssa. Vaikka Muhoksen Laitsaaren Hakkarilan virkatalon varsinainen hallinta päättyi jo maaliskuussa 1791, helmikuussa 1795 sieltä käsin kastettiin pariskunnan 3. lapsi ja haudattiin Fredrika Christina Freidenfelt.

Marianna lienee ollut auttamassa kolmen lapsen kanssa leskeksi jäänyttä poikaansa, mutta tämä avioitui uudelleen jo 29.9.1795 Sotkamossa kirkkoherran tyttären Magdalena Frosteruksen kanssa. He asettuivat Paltamolle, jossa myös Marianna on kirjattu Paltaniemen Siivolaan. Kesäkuusta 1806 Georg Augustilla oli virkatalona Kemin Lietakkalan Hietala, jonne Marianna ei ilmeisesti enää perhettä seurannut.

Mariannaa ei kirjattu tyttärensä Beata Lovisan luo Utajärvelle eikä Sotkamoonkaan. Mutta jossain vaiheessa vastuu äidistä siirtyi Georg Augustilta sisarelleen, sillä Marianna kuoli Sotkamossa 5.2.1812 78-vuotiaana.