Käsitykseni kuvien kriittisestä lukemisesta monipuolistui, kun kuuntelin verkkoon tallennetun Jonas Nordinin esityksen Bilden av stormaktstidens Stockholm. Tukholman kaupunginarkistossa sopi keskittyä Tukholman kuviin, joita tietenkin teoksessa on paljon.
Ensimmäiset kuvat kaiverrettiin Pariisissa, jossa ei tietenkään ollut mitään tietoa Tukholman ulkonäöstä. Niinpä kun Dahlberg keskittyi merkittävimpiin rakennuksiin ja jätti väliin jääneet alueet täytettäväksi "tavanomaisilla rakennuksilla" ei lopputulos vastannut Tukholman todellista ulkonäköä.
Ajanmukaisuuden saamiseksi osa kuvista perustuu rakennuspiirrustuksiin ja nämä tunnistaa epäinnovatiivisesta kuvakulmasta, suoraan edestä. Dahlbergin huolellisemmin piirtämiin rakennuksiinkin tuli virheitä, joita hän ensivedoksiin korjasi. Osan kaivertajat Pariisissa korjasivat ja osan ei.
Yksityiskohta Pariisissa kaiverretusta Katarina-kirkon kuvasta. |
Myöhemmin kuvia kaiversivat Tukholmassa asuneet ammattilaiset. He tekivät tarkempaa jälkeä, osin tarkempaa kuin Dahlberg itse, erityisesti omilta asuinalueiltaan.
Laajemmin tietoa on Nordinin ja Börje Magnussonin kirjassa Drömmen om stormakten. Erik Dahlberghs Sverige ja sitä oli kertynyt Suecia antiqua et hodierna -verkkojulkaisun teon yhteydessä. Verkkoonhan on saatu (kuten jo toukokuussa 2016 tuoreeltaan kerroin) vapaasti käytettävinä korkealaatuisina digitointeina ei ainoastaan painokuvat vaan myös niiden pohjana ollut materiaali.
Voi verrata SLS:n vuonna 2011 tekemään kuvapankkiin kirjasta Finland framställdt i teckningar. Heikompi kuvalaatu eikä latausmahdollisuutta edes painokuviin. Kehitys kehittyy.
Hyvää huomenta!
VastaaPoistaOlisi niin kiva tutustua näihinkin kuviin, mutta kun on silmät ristissä lukenut viimeiset pari viikkoa Sysmän 1800-luvun kirkonkirjoja ja etsinyt puuttuvia tietoja, alkaa pikku hiljaa tympäisemään.
Pakko on vain jatkaa, kun on omasta suvusta kyse.
Hieman helpottaa, kun välillä katsoo jotain muutakin.