Tuvansa oven edessä hänellä oli havuja, joihin sisäänastuja sai jalkansa pyyhkiä. Ne hän osti havunkauppiaailta, maksaen keralta 2 kop, tahi useammalta kerralta yhteensä 15 kop. Huoneiden maalaamattoman lattian hän toisinaan "kuurautti", suorittaen siitä työstä 30 kop. kerralta. Kummassakin huoneessa ottivat valtavan sijan "kaakeliuunit", jotka eivät kuitenkaan olleet kaakelista, vaan tiiliskivestä, päältä rapattuja ja valkaistuja. Molemmat muurit valkaistiinkin helmikuussa v. 1771.Varsinaiset ateriat Lenning ilmeisesti nautti kotinsa ulkopuolella
Mutta välipalat laittoi ja söi Lenning kotonaan. Joka päivä tuotiin hänelle tuopillinen maitoa, joka maksoi à 3 kop., muut tavarat olivat puodeista haettavat, kuten voi, juusto, kahvi (à 20 kop. naula), sokeri (à 20 kop. naula), viikunat, jotka olivat hänen erikoista mielitavaraansa (à 4 kop. kerrallaan), rusinat, mantelit, ryynit ja jauhot, valmiit limput, korput, piparikakut, ranskanleivät, rinkelit y. m.
Aivan tilikirjan lopussa oli erillinen kirjanpito vuoden 1771 uhkapelien voitoista ja häviöistä.
Vuoden pitkään, alkaen helmikuun 6:sta aina joulukuun viimeiseen päivään oli tirehtöri 50:ssä peli-illassa läsnä. [...] Useimmiten oli tirehtöri muualla pelaamassa, ainoastaan jonkun kerran tulivat muut hänen kotiansa. Noista 50 kerrasta suoritettiin pelit ainoastaan 3 kertaa tirehtörin kotona. [...] Ei niinäkään harvoina iltoina, jolloin ystäviä tuli tirehtörin luokse, näy hänen luonaan tehdyn erinomaisempia valmistuksia: sitä eivät ainakaan tilit näy osottaman. Huhtikuun 26:na oli tämmöinen illanvietto tirehtörillä. Pari päivää ennen oli hän ostanut 16 pientä lasia, joten se aiheuttaa otaksumaan, että sinä iltana nautittiin entisistä varastoista. Lokakuun 9:nä oli taas "partia" Lenningin luona. Edellisenä iltana oli hän ostanut 8 kartuusia tupakkaa ja 10 pelikorttia sekä yhden naulan kynttilöitä. Muu oli jo ennen varattua. Liian runsasta kestitystä ei liene kuitenkaan ollut.
Pelit, joita silloin käytettiin, olivat lautapeli, L'ombre, Rassell ja Qvadrille.
Muihin huvituksiin ei tirehtöri lie juuri ottanutkaan osaa. Ainoastaan kerran maaliskuussa v. 1771 lie tirehtöri ollut teatterissa, koska hänen menopuolellaan on 26 kop. "för åskådande på T:h".Hienoa kulttuurihistoriaa! Onkohan tilikirja selvinnyt tähän päivään asti?
Kuva ei ole Viipurista vaan kirjasta Calliope (1739)
En ole törmännyt tähän Lenningiin. Astia -hakupalvelun mukaan hänen aineistoaan on KA:n Mikkelin toimipisteessä Joh. Lenningin arkistossa. Tämä arkistokokonaisuus sisältää myös kirjeitä. Kiitos vinkistä, pitääpä ehdottomasti tutustua tähän!
VastaaPoistaUlla