Alabamaan kesällä 1869 rekrytoidut siirtolaiset

Jatkokertomuksessa 1850-luvulla ajateltu Amerikan siirtolaisuus innoitti minut hutkimuksiin, joissa putkahti esiin suomalainen Charles Linn (aik. Carl Sjödahl). Juha Vuorela esitteli hänet blogitekstissään niin kauan sitten, että sen jälkeen hänelle on ehditty pystyttää patsas nimikkopuistoonsa Birminghamin kaupungissa Alabamassa.

Lähikuva Charles Linnin näköispatsaasta. Terry McCombs CC BY-NC 2.0

Samassa puistossa on etelävaltioiden armeijan muistomerkki, jonka poistamista on viime vuosina vaadittu lausuen m.m.

"You’ve got Charles Linn who the park was named for, he was a racist. He was a confederate captain. You’ve got his statue out there. You’ve got the library named after him. You’ve got the park named after him. So keep Linn, but give us that monument. The monument needs to go."

Ilmeisesti suomalaisen näköispatsas saa siis jäädä seisomaan kaupunkiin, jonka historiassa hän on merkittävä hahmo mahdollisesta rasistisuudestaan huolimatta. Elämästään Vuorelan tekstiä pidempi versio on Ernest J. Moynen artikkeli Charles Linn: Finnish-Swedish Businessman, Banker, and Industrialist in Nineteenth-Century Alabama.

Minua vaiheissaan kiinnosti eniten maininta Suomen matkoista. Kesällä 1866 hän oli Karjaalta ottanut mukaansa Alabamaan palvelustytön. Kesämatkallaan 1869 Linn rekrytoi isomman ryhmän suomalaisia, joiden matkat hän kustansi neljän vuoden työsitoumusta vastaan (Hufvudstadsbladet 25.8.1869, Åbo Underrättelser 28.8.1869). Halukkaita oli ja he pääsivät turvallisesti perille (Folkwännen 20.10.1869, Suomalainen Wirallinen Lehti 20.11.1869).

Lehtileikkeessä mainittu laiva näytti pari vuotta aikaisemmin tältä (Wikimedia)

Tämä siirtolaisryhmä kuullosti niin erikoiselta, että lähdin eilen oikein Kansallisarkistoon ja tartuin passiluetteloihin (mikrofilminä) ensimmäistä kertaa Kamariherran jälkeen. Visioni oli, että kesältä 1869 löytyisi siististi alekkain Yhdysvaltoihin annetut passit. Mutta siinä missä Turussa joitakin vuosikymmeniä aiemmin oli Kamariherralle merkitty passiin määränpää, tässä vaiheessa Uudenmaan lääninhallituksessa kaikki passit olivat "ulkomaille".

Ainakin saatoin vahvistaa Linnin matkan, sillä löysin hänen, vaimonsa, kahden poikansa ja kahden tyttärensä sekä palvelijattaren lähtöpassin (725/1869). Sen lähistöllä oli useita työläisiä, jotka ottivat viiden vuoden passin. Olivatko he lähdössä Linnin mukaan? Kannattaisiko kaivella seurakuntien kirjoja? Pitääkö ottaa Ancestryn maksullinen jakso?

Ennen sitä kokeilin Familysearchin ilmaisuutta ja sain esiin Charles Linnin vuoden 1870 väestönlaskennasta. Joku oli ilmoittanut hänen syntymämaakseen Ruotsin ja samaan hengenvetoon (kuvainnollisesti) samoin joukolle taloutensa työläisiä.

Nimissä oli jotain tuttua ja vertailemalla listaa passiluettelosta tekemiini muistiinpanoihin kesän 1869 Alabamaan lähtijöiksi voin esittää

• renki Karl Gustaf Karlsson Wathén Helsingistä (passi 707/1869), Alabamassa Charles Watten 30v.
• Kristian Julius Sandén Helsingistä (passi 714/1869), 24v.
• renki Wilhelm Lang (passi 704/1869), Alabamassa William Larry 25v?
• sepänoppilas Alfred Eliander Helsingistä (passi 724/1869), 22v
• renki Gustaf Johansson Helsingin pitäjästä (passi 726/1869), Alabamassa Gustav Johnson 23v.
• renki Samuel Mattsson Perkiö Helsingistä (passi 730/1869), Alabamassa Samuel Perko 20v.
• renki Mathias Karlsson Helsingistä (passi 684/1869), Alabamassa Mathis Carlson 23v.  

Nimillä ja Suomella hakien löytyy lisäksi

• palvelustyttö Anna Paulina Abrahamsdotter Rangell Helsingistä (passi 705/1869), sillä väestönlaskennassa 1870 on Suomessa syntynyt sisäpalvelija Annie Rangell 20v. ja Alabamassa avioitui toukokuussa 1875 Anna P Rangell. (Geni-profiilin mukaan syntynyt Urjalassa)
• palvelustyttö Anna Maria Mattsdotter Kronholm Helsingistä (passi 727/1869), sillä Alabamassa avioitui 1870 Anna Maria Cronholm, jonka sulhanen (tai kaima) Eric Johan Mickelsson on Linnin taloudessa 1870 väestönlaskennassa.
• palvelustyttö Helena Silvola Helsingistä (passi 683/1869), sillä väestönlaskennassa 29-vuotias Suomessa syntynyt sisäpalvelija Hellen Salvola.

Muutamat passipoimintani eivät löytäneet paria Alabamasta ja kaikki väestönlaskennassa eivät saaneet passiaan. Mahdollisesti lähtijöitä oli muualtakin kuin Uudenmaan läänistä. Kongressin kirjaston tiivistelmän mukaan siirtolaisia oli kaikkiaan 53. Jos täysi lista on jo jossain esitetty, olisin kiitollinen tiedosta.