Valitettavasti saksalaiset aatelismatrikkelit eivät muistuta ruotsalaista Elgenstiernan tuotosta. Ainoastaan 1700-luvun alussa julkaistuissa teoksissa (leike kirjasta Bremisch- und Verdischer Ritter-Sahl oder Denckmahl der Uhralten Berühmten hoch-adelichen...) sukuhaaroja seurataan useampaan suuntaan. Muissa ainoastaan päämiehen linjaa.
(Hyvin klassisesti 1220-luvulla Skotlannista Liivinmaalle tulleesta esi-isä Gilbertistä sikiää kolme veljestä. Yksi oli Tarton piispa, jolla ei ainakaan Wikipediassa ole mitään sukunimeä.)
Vuonna 1866 julkaistu Stammbuch des blühenden und abgestorbenen Adels in Deutschland... julistaa suvun mieslinjat päättyneiksi, mahdollisesti 8.4.1715 kuolleeseen Johaniin. Tämä vaikuttaa epätodennäköiseltä, kun Bremenistä vuonna 1713 tehdyssä aatelistilojen listauksessa on mukana kornetti Frans Juliuksen perilliset ja majuri Augustin (s. 333), sekä August Jacob ja luutnantti Matthiaksen perilliset (s. 336) . (Samoilla sivuilla ja niiden läheisyydessä on monia sukunimiä, jotka toistuvat yllä esitetyssä sukutaulussa. Sukurakasta porukkaa, joka ei ole lähtenyt hakemaan vaimojaan kovin kaukaa.)
Genealogisches Taschenbuch der Ritter- u. Adels-Geschlechter kertookin 1880 useista 1700-luvulla eläneistä suvun jäsenistä ja seuraa yhtä linjaa 1800-luvullekin. Kansalliskirjastossa käytettävissä oleva vuonna 2005 painettu Genealogisches handbuch des adel leikkaa suvusta tai ainakin sen aatelisuudesta reilut 300 vuotta ja aloittaa Kehdingenissä eläneestä Carsten Werneristä, joka sai aateliskirjansa (tms) 1584.
Ristiriitaisia ja puutteellisia tietoja, jotka eivät auta Beatan yhdistämisessä sukuun yhtään sen enempää kuin edelliselläkään kerralla kun olen vastaavia lähteitä lukenut. Mutta tällä kertaa huomasin, että eräitä suvun jäseniä kutsuttiin "ruotsalaisiksi" upseereiksi. Ja koska olin ensimmäistä kertaa kirjoittanut auki 1700-luvun alussa väsätyn hässäkän, pystyin tunnistamaan Levenhauptin upseerimatrikkelin von Warnereita tähän sukuun kuuluviksi.
Kun näitä on ainakin kolme, voi pitää todennäköisempänä/ymmärrettävämpänä, että suvun tytär meni ruotsalaisen (osin "saksalais"syntyisen) Pommeriin sijoitetun sotilaan kanssa naimisiin. Lisäksi kaksi Lewenhauptin tuntemista on kuollut sodassa Beatan syntymän jälkeen eli aatelisneito ei välttämättä ole ollut kovin kummoisessa sosiaalisessa asemassa avioliittokumppania etsiessään.
Mielelläni esittelisin lopuksi kantaisä Carsten von Warnerin tilan kuvan tai edes sen sijainnin, mutta ilmeisesti sukunimiperustainen nimi Warnerhoern/Warnerhörne on myöhemmin muutettu. Lukuisien verkkohakujen perusteella kyseessä on Hörne Bützflethin seurakunnassa Kedingenissä, joka löytyy vuonna 1774 julkaistusta paikallishistoriallisesta opuksesta sivulta 204. Tuolloin kaksi kolmannesta tilasta oli siirtynyt Warner-nimisiltä eteenpäin, mutta heidät vielä mainitaan. Tekstistä käy ilmi, että Hörne on Elbeen Staden kaupungin kautta laskevan Schwinge-joen varrella. (Jos oikein ymmärrän.)
Joki löytyi, mutta Kehdingenin turistisivusto ja B&B Gut Hörne sijoittavat Hörnen kauas siitä ja Bützflethistä (toiseksi eteläisin sininen merkki kartalla)! Gut Hörne (kysymysmerkin kohdalla) kuullostaa muuten lupaavalta - ja sen yhteydessä toimii keskiaikaelämyskylä.
Myöhemmille sukupolville ilmoitetut kotipaikat ovat lähimaastossa (siniset merkit).
Beats Augus Von Varnern löytyy minun sukupuusta
VastaaPoista