keskiviikko 13. syyskuuta 2017

Helppoja kysymyksiä?

Ylioppilaskirjoitusten uudistus on ollut puheenaiheena viimeiset vuodet eivätkä kokeet ole oleet siinä mallissa kuin minä ne suoritin enää aikoihin. Tämä uudistusinto ei ole nykyajan ilmiö.


Viipurilainen hupilehti Ampiainen teki numerossaan 7/1910 käänteen tekevän ehdotuksen kokeille, joita tuolloin oli pidetty vaikeina. "En ole kertaakaan julkisuudessa nähnyt valitettavan sitä, että ne ovat liian helppoja, mutta alituisesti, että ne ovat liian vaikeita."
Mutta miten päästä tästä pälkähästä? Rientäköön jokainen sensijaan että veisaa valitusvirsiä U. S:ssa ehdottelemaan helpompia, yleistajuisempia kysymyksiä ylioppilaskokelasten vastattavaksi. Näitä saadaan silloin lajiteltu valikoima, eikä tutkintokomitealla ole muuta tehtävää kuin poimia niistä tarpeellinen määrä kullakin kerralla käytettäväksi. Näin saa se "yxinkerdaisten kysymysden ja vastauxien" avulla selvän, ketkä ovat kypsyneet saamaan valkosen lakin.
Ampiainen ei jättänyt asiaa tähän vaan kirjoitti maaliksi 25 kysymystä. Ovatko nämä sitten helppoja?!
  • Mistä tiesi Konstantinopolin kokous v. 381, että keskiaika oli alkanut? 
  • Mistä se tuli, että neljäs ristiretki oli vasta kolmannen ristiretken jälkeen?
  • Miksiei Shakespeare ole pitkiin aikoihin antanut uutta näytelmää Maaseututeatterin näyteltäväksi?
  • Missä tutustuivat Pietari Suuri ja Kaarle Kustaa Bertelsköld toisiinsa?
  • Kuinka paljon pienempi Pipin pieni oli Kaarlo Suurta?
  • Kumpi on suomalaisessa runoudessa huomattavampi henkilö, Hanssin Jukka vaiko Hallin Janne?
Viimeistä aloin selvittelemään, sillä Hallin Jannen tunnen, mutta Hanssin Jannea en. Verkkohaun kaikki päällimmäiset osuman käsittelivät ilmavoimien kuljetuskonetta, joka oli saanut nimen Hanssin-Jukka sodan aikana. (Wikipediasta opin, että sodassamme oli myös lentokone Hallin Janne!)

Aikani selattuani sain kiinni puukkojunkkarista Hanssin tai Anssin Janne, joka esiintyy laulurunoudessa Hallin Jannen tapaan. Yhden voi kuunnella tästä.

Historian ja kirjallisuuden jälkeen kysymyksissä oli myös luonnontieteellisiä aiheita
  • Miksi koululaiset kulkevat Torkkelilla niin leveässä rintamassa, etteivät vastaantulijat ohi pääse?
  • Miksi nestemäisten aineitten pinnat ovat pyöreät, kuten näkyy kiuluista, sangoista, korvoista, tynnyreistä, pulloista j. n. e.
  • Viipurista Lappeenrantaan on 51 kilometriä. Välillä on eräs tila, johon Viipurista on 27 kilometriä ja Lappeenrannasta siis 24 kilometriä. Todista että tila on lähempänä Viipuria kuin Lappeenranta. 
  • Miksi eivät opettajat oppilaittensa osaamiseen nähden milloinkaan noudata vanhaa totuutta errare humanum est?
Näitä miettiessä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti