maanantai 11. syyskuuta 2017

Avioero on hauska juttu?

FB:ssä sanomalehtileikkeitä jakavat ovat löytäneet hittituotteen avioeron hausta. Esimerkiksi eilen aamulla Yle historia teki tämän päivityksen.
Sunnuntaiaamuna 7:n ja 8:n välillä parikymmentä tykkäystä (hetkeä myöhemmin reaktioissa myös nauru-emoji). Sille, että runsas sata vuotta sitten  mies, josta kukaan peukuttaja tuskin tietää mitään, oli päättänyt ottaa avioeron. Yksi kommentoija tägitti Hirvonen-nimisen tuttavansa saatteella "onko nää jotain teidän esi-isiä?" Tajusiko, mistä oli kyse?

Kuten tilastoista näkee oli karkaaminen (todellinen tai yhdessä sovittu) yleinen syy avioeroon. Avioerot eivät olleet kovin yleisiä, mutta satoja ilmoituksia runsaan sadan vuoden takaa on lukujen perusteella vielä löydettävissä, jaettavissa ja naurettavissa.

Oma kommenttini Yle historialle kuului "Kärsivällinen? Vuosi ja yksi päivä on lain vaatimus. Oletteko ottaneet yhtään selvää siitä, mitä jaatte?" Sain vastauksen "Tietenkin faktojen täytyy olla kunnossa, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö historiasta voisi löytyä vähän huumoria nykyihmisten silmissä." Perässä tietenkin hymiö.

En ole vakuuttunut toimittajien ymmärryksestä ja ainakaan informaation jakaminen ei siis ole motiivinsa. Minkä todisteeksi vastaava esimerkki alle viikon takaa.
Kundi ei voi solmia uutta avioliittoa kun edellinen kihlaus voimassa. Ja tämäkin on naurun asia kommentoijien silmissä.

Olen itse täällä jakanut edellisiä vastaavia kuulutuksia 1700-luvulta. Tarkoitukseni ei ole ollut viihdyttää, vaan monipuolistaa kuvaa menneisyyden elämästä: kaikki suhteet eivät olleet auvoisia. Ja mahdollisuuksien mukaan olen yrittänyt ottaa selville henkilöiden taustoja ja toisinaan muistanut selostaa, että ilmoitukset olivat lain vaatimia. Ilmeisesti tästä syystä eivät suurempaa kiinnostusta koskaan herättäneetkään. Vielä yksi Ylen tyylinäyte siltä varalta, että joskus päätän yrittää yleisökosiskelua.
klo

2 kommenttia:

  1. Tommi Uschanov11. syyskuuta 2017 klo 11.09

    "Minua vaivaa huoleton tapa, jolla sivilisaatiomme esittää huvittavana, pikanttina, sen mikä ei tule palaamaan enää koskaan." (Roland Barthes v. 1979)

    VastaaPoista
  2. Kari Rydman11. syyskuuta 2017 klo 14.28

    Vimmattu ja epätoivoinen halu olla huvittava vaivaa jo kaikkea julkisuutta. Monet arvelevat olevansa huvittavia ja innostavia pelkästään elehtimällä ja mökeltämällä älyttömiä. Kun huvittavaksi tarkoitetun lauseen perään kirjoitetaan hymiö, se toimii usein ihan järkevästi. Mutta hymiön audiovisuaalinen vastine on yksinkertainen tekohohotus, johon voidaan vielä alkuun lisätä tekovaivalloinen yritys olla nauramatta. Tällaiset haavilla kulkijat näyttävät yleensä vallan vähäjärkisiltä, eikä se ihmekään olisi, jos ottaa huomioon median omaehtoisen pyrkimyksen alittaa rima aina kun se on mahdollista. Seurauksena tästä on myös yhä lisääntynyt ylvästely omalla oppimattomuudella ja sivistymättömyydellä.

    VastaaPoista