tiistai 1. elokuuta 2017

Kolme hämäläistä kuuroa 1700-luvulla

Vanhuuden ja raajojen vammojen jälkeen Dagligt Allehandassa 7.12.1772 julkaistussa kirjeessä kirjoittaja (todennäköisesti Anders Gillberg) siirtyy tuntemiinsa kuuroihin.
En härads-Prophoss war här för 40 År tillbaka, som war både döf och dum; men gjorde sina Syslor likafullt förswarligen.
Kihlakunnan profossi, joka on saanut työnsä tehtyä kykenemättä kuulemaan ja puhumaan, on todennäköisesti keskittynyt ruumillisten rangaistusten antamiseen. "Här" tarkoittanee Hollolaa, josta valitettavasti kirkonkirjat ennen vuotta 1765 ovat palaneet.
En både döf och dum Åbo och Hemmans-Brukare i Pakola By, som har både Hustru och Barn, känner jag, som gör så wäl förswarliga Krå-Käril, som Kärror och Kärr-Hjul.
Rippikirjaa selaten Hollolan Paakolasta löytyy sokeiksi merkittyjä, mutta ei tätä kuuroa perheenisää, joka teki kärryjä ja kärrynpyöriä minulle mysteeriksi jäävien (varmaankin puisten) astioiden ohella.

Puuesineillä jatkaen.
En liten Gåsse om 6 a 7 År, bäde döf och dum, på Padoma i Kåskis, som gamla Befallningsmannen Grundeiss själf gjordt och tälgt en Trä-Musquett åt och dess Son Carl Grundeiss, Corporal wid Lätta Dragonerne, har lärdt exercera, har jag sedt med så godt skick och stå[?]ning handtera sitt Gewär med fina riktiga Tempo, at det warit nöje at se uppå.
Kirkonkirjojen mukaan nimismies Grundeitz asui Hämeenkosken Padomaan kylässä eli on luontevaa että hän on kiinnittänyt huomiota saman kylän (mahdollisesti oman asuintalonsa) poikalapseen. Ja ymmärtänyt, että kuurollekin pojalle puinen musketti on mieluinen lelu.

Onkohan Grundeitzin korpraalipoika harjoituttanut tätä leikkisotilasta yksinään vai onko mukana ollut isompi lapsijoukko?

(Tekijänoikeuksia rikkoen kuva on muokattu Colonial Williamsburgin Making History -blogin valokuvasta. Välillä näinkin.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti