Entäs tuntemattomat? Ei huvita maksaa 75 euroa ja havaita ekalla luennolla kuuntelevansa surkeaa viestijää, joka pahimmassa tapauksessa puhuu läpiä päähänsä. Joten käännyin FB-kaverieni puoleen nimilistalla ja sain päivän kuluessa puoltavia lausuntoja 66%:lle ja sitä kolmatta porukka ei ehkä tuntenut.
2) FB:stä puheen ollen. Siellä huomasin, että Ihan Oikea Historiantutkija totesi ottavansa IOH2:n tutkimukset "suolarippusen kera" eli ei niihin täysin luota. Hämmästyin. IOH2:n tutkimusala ei minua kiinnosta, joten en ole tekstejään lukenut. Mutta tutkimuksistaan syntyy jatkuvasti julkaisuja ja nämä saavat medianäkyvyyttä, joten olen luullut päteväksi.
3) Niinpä niin. Skepsiksen FB-ryhmässä kysyttiin eilen
Onko olemassa kohtuullisen helppoa tapaa, jolla tavallinen ihminen voi tarkistaa, mikä on yksittäisen tutkijan asema tiedeyhteisössä. Tarkoitan onko hän tiedeyhteisössä arvostettu tutkija, jonka tutkimuksiin muut nojaavat vai kirjoittaako hän ihan omaa tarinaansa.Asialliset vastaukset neuvoivat tarkistamaan yliopiston kotisivua ja julkaisujen saamia viittauksia. Enpä näiden pohjalta arvailisi yhdenkään historiantutkijan IOH-potentiaalia. Tyypillisesti tutkimuksissa on viittauksia tyyliin "tätä aihetta on NN tutkinut" eikä tämä varsinaisesti tarkoita, että NN:n tutkimus oli erityisen erinomainen.
Ja ymmärrän sen, että vaikka tieteentekijä olisi yksin kaikkia muita alansa tutkijoita vastaan, niin se ei automaattisesti tarkoita, että hän on väärässä.
Tutkimusrahoituksen jokseenkin jatkuva saaminen voi näyttää pätevyyden merkiltä, mutta se voi olla myös taitavuutta hakemisessa, suhteita ja sopivia aiheita. Samaa voi sanoa vertaisarvioitujen julkaisujen määrästä. Ja kirja-arvostelut suodattuvat henkilökohtaisten suhteiden läpi, kuten vuosi sitten kirjoittelin.
Eli laihat on eväät arviointiin. Epäileväisellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti