Kuinka moni hukkui?

Suomalaisen historiantutkijan twiittistä

Drowning in wells, ditches, rivers etc was the major cause of accidental deaths of children in preindustrial age. ☹ Also in #Finland https://t.co/5r0AEaS5g5

— tabularius (@tabularius) July 3, 2017

syntyi mielenkiinto hukkumiskuolemiin. Otin pohjatiedoksi vuosilta 1810-1834 Hiskiin tallennetut hautaukset, joissa kuolinsyy alkoi 'dru'. Ainakaan silmämääräisesti joukossa ei ollut mitään samoilla kirjaimilla alkavaa kulkusairautta, joten käytänöllisesti kaikissa kuolinsyy lienee hukkuminen. Hautauksia datasetissäni oli 9032.

Tarkastelin hautauksien ikäjakaumaa ja vertasin sitä vuosien 1750 ja 1917 väestöjen ikäjakaumista interpoloimaani jakaumaan. (Ikä puuttui 314 hautauksesta. Ikäjakaumat tulkitsin kaavioista julkaisussa Väestötilastoja 250 vuotta: Katsaus väestötilaston historiaan vuosina 1749–1999.)

Tulos on järkeenkäypä. Monet hukkuneista ovat lapsia, mutta tämä osittain "selittyy" sillä, että lapsia on väestöstä kolmannes. Väestöosuuttaan yleisempää hukkuminen on työikäisessä väestössä, jolla on syytä ja mahdollisuus liikkua veden varassa ja sen äärellä. Eri asia on sitten kuinka suuri osa kunkin ikäluokan kuoleisuudesta on hukkumisia.

Alkuperäiseen pointtiin, että hukkuminen oli tapaturmaisista kuolemista yleisin lapsilla en Hiski-analyysillä pääse järkevästi käsiksi. Mutta tilastojulkaisu Pääpiirteet Suomen väestötilastosta vuosina 1750-1890 : 3 kertoo, että hukkuminen oli tapaturmaisista kuolinsyistä yleisin koko väestössä 1800-luvun lopulla ja sama todettiin muissakin läpikäymissäni tilastojulkaisuissa.

Artikkelissa Lapsikuolleisuuden väheneminen ilmentää yhteiskunnan muutosta ja kehitystasoa taulukoiduissa lasten kuolinsyissä vuodelta 1936 hukkuminen oli ainoa tapaturmainen kuolinsyy. Samaisessa artikkelissa todetaan, että

Hukkumiskuolemat eivät vähentyneet suoraviivaisesti: erityisesti suurten ikäluokkien syntymäaikoina - sotavuosina ja sen jälkeen - hukkui jopa 100 alle 5-vuotiasta lasta vuodessa. 1960-luvulla lasten hukkumiskuolemia alkoi olla alle 20 vuodessa, ja viime vuosina niitä on ollut enää muutama vuodessa.

Kun taas vuosina 1810-1834 keskimäärin hukkumalla kuoli keskimäärin vuodessa 35 alle 5-vuotiasta ja 32 5-9 -vuotiasta. Tuolloin väestöä oli neljännes siitä mitä 1900-luvun puolivälissä.

Aikasarja kaikista hukkumiskuolemista auttaisi ymmärtämään muutosta, mutta valmiina en sitä löytänyt. Tilastojulkaisuista keräämäni on saatavuuden ja laiskuuteni johdosta aukkoinen.

Vaikka keskeltä pisteitä puuttuukiin näyttää rajuin muutos ajoittuvan sodan jälkeisiin vuosiin. Eli liittyy todennäköisesti kaupungistumiseen ja muuhun elämäntapojen muutokseen. Onko sitten 1880-luvun hukkumiskuolleisuus ekstrapoloitavissa aiempiin vuosisatoihin sellaisenaan, on toinen juttu.

Lisäämällä rinnalle Hiskin dru-kuolemia syntyy 1700-luvulle nouseva trendi, joka todennäköisesti selittyy datan puutteilla. "Luontainen" hukkumistodennäköisyys maaseutuelämässä näyttää olleen 200-300 kuolemaa vuodessa per miljoona asukasta.

P. S. Maatalouselämään liittyi myös salamaniskuihin kuoleminen, jota tarkastelin aiemmin,