Kirjahyllyn lehtikasasta

Luulin setvineeni kämpän lehtikasat (Ks. Paperikasasta ja Kevään lehtiä keskikesällä), mutta - kas - keskellä kirjahyllyä oli vielä yksi.

Kuten kuvasta näkyy siinä oli Ilta-Sanomien historialiitteitä parodisoiva, Voiman välissä jaettu Kansa taisteli. Otsikoista huolimatta sisältö on täyttä asiaa ja melkein kaikki kirjoittajat väitelleitä historiantutkijoita. Lehdessä luvataan, että artikkeleista on laajemmat verkkoversiot, mutta onnistuin löytämään (erinomaisen ärsyttävästi rakennetulta) sivustolta vain nämä

• Tuomas Nevanlinna: Nationalismin kriisi
• Jari Tamminen: Brändi: Marsalkka Mannerheim
• Oula Silvennoinen: Rakas, hirveä Törni
• Jari Tamminen: BT-42: Huono tankki ja supertähti

Koko lehti on saatavilla pdf:nä.

Suomen kuvalehdestä 12/2017 olin repäissyt sivun, jossa lyhyesti kerrotaan Riitta Jallinojan kirjasta Families, Status and Dynasties 1600-2000.

Jallinoja ei usko, että yrittäjädynastioiden serkusavioliitot selittyisivät vain pyrkimyksellä pitää omaisuus suvun käsissä. Se oli pikemminkin ilmiö, jolla kulta-aikaansa elävä dynastia näytti elinvoimansa ja kaikinpuolisen omavaraisuutensa.

Huhtikuun Aalto University Magazine (nimestään huolimatta lähes kokonaan suomenkielinen) esitteli sotasampo.fi-portaalia, jonka Eero Hyvönen vakuuttaa edelleen olevan "ahkerassa käytössä". Ehkä tietojen linkityksestä joku saa jotain siis irti. Uutta tietoa portaalissa on rekisteri noin 35000 luovutetun Karjalan paikasta, josta voisi olla ei-sotilaallista hyötyäkin.

Numerossa pääsi ääneen (englanniksi) myös Paula Hohti, joka tutkii muodin historiaa.

Alkuvuoden Yliopisto-lehdet olin ilmeisesti säästänyt mainitakseni täällä joskus podcastinsa, joissa tutkijat käsittelevät suomalaisuutta eri tieteen alojen näkökulmasta. Verkkosivuiltaan jaksoja oli hankala löytää, joten yhteenveto tähän mennessä julkaistusta

• MIS­TÄ SUO­MA­LAI­SET TU­LI­VAT?
• SUO­MA­LAI­SET OVAT GE­NEET­TI­SES­TI OMA­LAA­TUIS­TA SAK­KIA
• SUO­MA­LAI­SUUS ON TÄS­SÄ JA NYT
• SUO­MI MUIL­LE­KIN KUIN SUO­MA­LAI­SIL­LE
• KAN­SA­KUN­TA TÖL­LÖN ÄÄ­RES­SÄ LUO SUO­MA­LAI­SUUT­TA

Tieteessä tapahtuu 2/2017 sisälsi Jukka Hildénin katsauksen Ahvenanmaan kysymykseen. Kirjoittajaesittelyn mukaan hän on "historiatieteistä kiinnostunut geologi". Pitäisikö tästä muotoilusta ottaa mallia?

Lehdessä julkaistiin myös Kimmo Tuomisen, Anna Kortelaisen ja Paula Havasteen Euroopan zeitgeist 100 vuotta sitten -luentotekstit. Luentotallenteet tammikuulta ovat katsottavissa verkossa, mitä lehdessä ei mainita.

• Euroopan Zeitgeist 100 v. sitten - Espanjan taudista punaiseen evankeliumiin. 
• Euroopan Zeitgeist 100 v. sitten - Mennyt maailma ja uusi aika. 
• Euroopan Zeitgeist 100 vuotta sitten - Uuteen maailmaan. 
• Euroopan Zeitgeist 100 vuotta sitten - Tarzan ja Titanic. 

Lisää näiden tekstiversioita on numerossa 3/2017. (Lisää historiavideoita soittolistoillani "History stuff", "Historiaa Suomesta ja suomeksi" ja "Historia på svenska" )