Tuomiokirja vs. isäntäluettelo

Tiedostan olevani hieman (myöhäis)herännäisintoinen tuomiokirjojen käytössä ja paikallishistorian tilaomistusten kritisoinnissa, mutta kun asia on minulle valjennut vasta yli 20 vuoden harrastuksen jälkeen, toistoa voi tarvita joku muukin. (Edellinen osa)

Tämänkertainen esimerkki alkoi siitä, että googlaus(!) tarttui SSHY:n tuomiokirjatietokannan sivuun, jossa nimi Petter Sundh esiintyi yli 10 vuotta minun Petter Sundin kuoleman jälkeen. Eli todennäköisesti joku toinen?

Tai sitten ei. Nurmijärven Klaukkalan kahden isännän välisessä jutussa on todistajana yli 50-vuotias Johan Jacobsson, jonka isä oli hänen syntyessään ollut Ollaksen tilan viljelijä (åbo). Isän kuoltua tila oli jäänyt autioksi ja sitten Petter Sund (!) oli ottanut siihen viljelijän.

En löydä Klaukkalaa SAY:n osasta Helsingin pitäjä, Nurmijärvi 1694 - 1713, mutta Päiviö Tommila on Nurmijärven pitäjän historian I osassa (1958) hyödyntänyt Jalmari Finnen työtä isäntälistauksessa. Siinä Klaukkalan Olli (s. 395-6) on autiona vuodet 1697-1699. Patronyymin perusteella todistajana toimineen Johan Jacobssonin isä on Jaakko Juhanpoika, joka Finne/Tommilalla "isäntänä 1700-1707" ja sitten saumattomasti vuodesta 1708 "isäntänä" on Erkki Juhanpoika Ohlberg.

Isännän vaihdon aikaan Petter Sund teki puukauppoja Nurmijärvellä. Olisiko hän siis myös voinut ottaa yksittäisen kruununtilan nimellisesti hallintaansa ja sitten ottaa tilalle vuokraviljelijän. Mikä ettei? Ei vaan käy mistään muualta ilmi. Ja isännyys on terminä väljä, mitä olen itsekin hyödyntänyt.

Apropoo Petter Sund ja pohjoinen ulottuvuus sekä paikallishistoriat. Risto O. Peltovuori toteaa Suur-Tuusulan historiassa II (1975) sivulla 58

Buchtin vaimo Anna Liisa (Elisabet), o.s. Sund, kuului tunnettuun porvarisukuun, jonka jäsenellä kauppias ja rusthollari Petter Sundilla oli aikoinaan Helsingin pitäjän kirkonkylän majatalo. Isakilla oli varmaan krouvausasioissa suurta apua ilmeisen pontevasta vaimostaan. Leskirouva Bucht käräjöi usein kyläläisten kanssa varsinkin yhteismetsän käytöstä ja luvattomasta väkijuomien myynnistä.

Kappaleen ainoa lähdeviite (jonka olen nyt vihdoin tarkistanut) on kahten leskirouvan riitajuttuun. Ilmeisesti sukulaisuuden todisteena on vain Anna Liisalle ja Petterille yhteiset

1. sukunimi
2. kievaritoiminta
3. ahkera käräjöinti

Ei ihan riitä.