Pönkkähameet Turun ja Porin läänissä

Pönkkähameiden pikainen paluu (edellinen osa).

Ensinnäkin (vihdoin ja viimein) yritin hakea kuvaa pönkkähameesta. Ylileveästä mallista 1700-luvun puolivälissä oli huomattavasti enemmän tarjontaa. Näin leveä hame ei Suomessa ollut 1730-luvun alussa!

Rijksmuseum 

Toiseksi, tarkistin (vihdoin ja viimein) sanomalehtitekstistä löytämäni määräyksen päivämäärineen. Teksti alkaa Modéen kokoelman toisen osan sivulta 925 ja käsittelee ylellisyyden rajoitusta, mutta ei mielestäni määrää veroa. Ote:

Kolmanneksi keräsin läänintilien alkusivujen hakemistojen avulla Turun ja Porin läänin tileistä 1733 ja 1734 hameverolistat. Jälkimmäisenä vuonna kattavuus oli parempi, mutta parista kihlakunnasta ja Uudestakaupungista listoja ei ollut. Ei välttämättä tarkoita ettei hameita ollut. Harmittavasti myös parissa kihlakunnassa luvut olivat kirjan taitteessa näkymättömissä ja jouduin arvioimaan.

Porista ja Turusta on luvut molemmilta vuosilta ja on päivänselvää, että verolla oli vaikutusta. Porin 18 hametta väheni vuodessa 14:ään (7498:4907, 7503:4889) ja Turun 158 hametta 132:een (7498:4825-4829, 7503:4781-4784). Vastaava vähentymä on raportoitu myös Haminasta.

Turkuun verrattuna maaseudun hametiheys oli pieni. Suurimmillaan (laskevassa järjestyksessä) Turun lähistöllä eli Ahvenanmaalla (7503:4177-4178), Halikon kihlakunnassa (7502:2513-2514), Piikkiön kihlakunnassa (7502:2120), Mynämäen kihlakunnassa (7502:1355-1356) ja Vehmaan kihlakunnassa (7502:1015). Maskun kihlakunnasta lista uupuu.

Ylä-Satakunnan alisesta kihlakunnasta lista puuttuu myös, kun taas ylisestä raportoitiin molempina vuosina 15 hametta (7498:3395, 7503:3367-3368). Ala-Satakunnasta veroa maksettiin vuonna 1734 11 hameesta (7503:2941).

P. S. Ilman hakemistoa listojen hakeminen on työläämpää, mutta mahdollisesti käyn myöhemmin muita läänejä läpi.