Helsingin pitäjän pönkkähameet 1734

Vanha tuttu pönkkähamevero (ks. Yleellisyysverojen kartoitusta ja Viikon verifikaatti 7498) tuli vastaan Helsingin pitäjänkin osalta läänintileissä (8214:954v)

Tuolloin jo iäkäs esiäitini ei ole listalla eikä siinä näy tyttäriäänkään. Mitäs porukkaa tämä sitten on?

1. Vuosaaresta varusmestari Stormbomin rouva. Henkikirjassa hänet on merkitty kapteeni Adam Tandefeltin jälkeen, miehensä on kapteeni ja samassa kylässä on toinenkin Stormbom. SukuForumilla kootuissa Stormbom.tiedoissa ei kapteenia näy. Toisessa keskustelussa mainittu pariskunta varusmestari Henrik Johan Stormbohm ja Eva Margaretha Tandefelt yhdistyisi hameen haltijaan ainakin kahdella elementillä. Lewenhauptin upseerimatrikkelissa miehestä on tiedot

Stormbom , Henrik Johan, mönsterskrivare vid Abo och Björneborgs läns kav.-reg. 1714 6/9; korporal därst. s.å 11/11; kvartermästare därst. 1717 4/11; adjutant därst. 1718 27/6; löjtn. vid Helsinge reg.; avsked 1719 30/9; löjtn. och reg.-adjutant vid Abo läns kav.-reg. 1720 19/3; ryttm:s avsked 1721 17/10; d. 1747 21/10.

2. Sotungista luutnantti Jägerhornin etunimetön neitokainen. Ilmeisesti henkikirjassa Sotungin säteriä isännöivän luutnantin tytär.

3. Tolkinkylässä Hindrich Kostfeltin leskellä oli kaksi pönkkähametta. Tämä Elisabeth Kostfelt on Markku Kuisman pitäjähistorian hakemistossa sahanomistajana eli rahaa riitti ylellisyyteen ja leskenä hänellä oli mahdollisuus sitä käyttää. Verkkosivujen mukaan Elisabet oli omaa sukuaan Haveman.

4. Keimolasta neitokainen Johanna Mether. Henkiveroissa Keimolassa ei näy mitään säätyläisiä. Kotivuoren ylioppilasmatrikkeli tuntee Johan Metherin, joka oli "Tilanomistaja Helsingin pitäjässä" ja samaksi identifioidulla on Genissä vuonna 1712 syntynyt tytär Johanna. Ellei tämä ole hameen haltija niin pönkkähametta käytti todennäköisesti joku muu Johanin lähisukulainen.

5. Westerkullasta varusmestari Selbergin rouva. Henkikirjassa miehensä titteli on kapteeni ja Länsisalmen Westerkullan lisäksi hänellä on ainakin Kaarlelan säteri. Kotivuoren ylioppilasmatrikkelissa on oikean sotilasarvon haltijana Jonas Sellberg, mutta hänellä ei ole mitään ilmeistä yhteyttä Helsingin pitäjään. Helsingin pitäjä -vuosikirjassa julkaistussa artikkelissa tiedetään, että tilan osti vuonna 1738 Erik Johan Armfelt.