Tallinnaan muuttanut Sund eli yritän lukea viroa

Kun en muuta oikein saanut aikaiseksi tartuin Petter Sund -arkiston laatikkoon, jossa oli tulostettuja ikivanhoja työversioita käsikirjoituksesta. Niitä oli turha enää säilyttää, mutta joukossa oli käsin tehtyjä muistiinpanoja, joiden takia pinkka piti käydä läpi.

Samalla tuli todennettua että harrastukseni alkuvaiheessa en kovin tarkasti merkinnyt muistiin mistä olin tietoja poiminut. Mielenkiintoisimmassa pätkässä ei ollut kirjaa eikä sivunumeroa. Todennäköisesti Sipoon talvikäräjiin 1744 viittaava tapaus on Paul Nybergin & Bror Åkerblomin kirjasta Sibbo sockens historia II. Sen sukututkimuksellinen arvo oli maininta Hans Sundin (Petterin poika tai ei) vävystä, joka oli tehnyt hevoskaupan Helsingissä pikkuvihan aikaan 1742.

Hans Sundin jo ollessa vainaa oli hänen tyttärensä Anna Maria mennyt 24.8.1736 Helsingissä naimisiin tallinnalaisen porvarin ja peruukkimestari Johan Bouillonin kanssa. Ei tietenkään ole hirvittävän ihmeellistä että mies oli 6 vuotta myöhemmin elossa, mutta kun en mitään tiennyt (tai muistanut), niin tämäkin innosti.

Voisiko löytyä vielä enemmän tietoa? Bouillon tarkoittaa ranskaksi lientä, joten ei ole helpoimpia sanoja verkkohakuun. Mutta aina kannattaa yrittää... Löytyi virolainen sivusto Soenguajalugu, josta kielitaidottomana on haastavaa saada tolkkua. Bouillon on mukana tekstissä Parukategijad, joka voisi tarkoittaa peruukintekijöiden kiltaa?

Nimelt oli 1730. aastal Tallinna kodanikuks registreeritud Šveitsist pärit Jan Bouillon abielus esimese Eestisse kutsutud parukategija Nicolaus Holmi tütre Maria Christinaga. Mõlemad mehed on olnud ka Kanuti gildi oldermannid. Ilmselt polnud šveitslane vaid üks kord abielus, sest 1762. aastal abiellus Bouilloni lesk Anna Maria Lund (mitte Holm – A. K.) parukameistri Johann Diderich Sodorff´iga.

Konekäännöstä ja alkperäistä tulkiten näyttäisi siltä, että Sveitsistä (!) lähtenyt Jan Bouillon meni vuonna 1730 Tallinnassa peruukintekijä Nicolaus Holmen tyttären Maria Christinan kanssa naimisiin. Nuorikon on täytynyt kuolla melko pian, sillä edellä mainittu avioliitto ja Tallinnasta heinäkuussa 1736 saatu esteettömyystodistus. Bouillon on kuollut vuoteen 1762 mennessä, jolloin leskensä Anna Maria Lund (p.o. Sund) on mennyt naimisiin peruukkimestari Johann Diderich Sodorffin kanssa. Anna Maria on tuolloin ollut noin 40-vuotias.

Kakkosaviomiehen nimellä hakien tuli esiin kiinteistöhuoltokoulutusta tarjoavan yrityksen (?!) sivuilta katsaus (doc) Tallinnan osoitteen Pikk 64 historiaan.

12-19.04 1779 sisekandest selgub, et Anton Petersen oli tolle kinnistu juba 21.09.1771 müünud edasi parukategijale Johan Diedrich Sodorff´ile, kes vahepeal on surnud. Nüüd laseb raehärra Berend Heinrich Koch selle kinnistu kanda John Diedrich Sodorffi lese, proua Anna Maria Sunni nimle. Johan Diedrich Sodorff pärines Güstrowist, sai Tallinna kodanikuks 1762 parukategijana ja abiellus iin oldermani Jan Boilloni lesega.

12-21.10.1785 J.D.Sodorffi lese Anna Maria Sunni surma järel loovutab pärandustombu hooldaja selle kinnistu Niguliste kirikumehe Jürgen Magnus Grasmani lesele, proua Dorothea Elisabeth Bredau´le. Jürgen Magnus Grasman sai kodanikuks 1739 kaupmehena ja maeti 1772a. Niguliste kiriku teenrina 1739-1755 oli ta abielus Paide pastori Johan Gruno tütre Johanna Margarethaga ja 1756 abiellus surnud kaupmehe Christopher Bredow´i tütre Dorothea Elisabethiga.

Näistä tulkitsen, että kakkosaviomies oli kotoisin Güstrowista. Hän oli ostanut 21.9.1771 kiinteistön Pikk 64:stä, mutta kuollut, kun kaupalle ryhdyttiin tekemään kiinnekirjaa (tms) 19.4.1779. Näin ollen kiinteistö merkittiin leskensä Anna Maria Sunnin nimiin. Anna Maria kuoli 21.10.1785 mennessä, jolloin kiinteistö siirtyi Pyhän Nikolauksen kirkonhoitajan leskelle, jolla ei nimensä perusteella ole sukuyhteyttä Anna Mariaan tai aviomiehiinsä.

Lopuksi tuli asiallisin osuma digitoituun Viron kirjallisuusseuran julkaisuun Beiträge zur Kunde Estlands (pdf), jonka pääsisältö on Georg Adelheimin toimittama Das Revaler Bürgerbuch 1710-1786. Kas kun en ollut PORVARIksi tietämääni Bouillonia tällaisesta koskaan älynnyt hakea...

Tämän kirjan mukaan Bouillon otettiin porvariksi 2.10.1730 ja oli kotoisin Ruotsista eikä Sveitsistä. Ensimmäinen vaimo haudattiin 5.2.1736 eli kauan ei mies ehtinyt leskenä olla ennen Helsingissä solmittua avioliittoa.

Sodorffin kohdalta (s. 85) löytyy virhetulkinta Lund eli ensiksi löytämäni teksti taitaa vahvasti perustua tähän matrikkeliin.

Valitettavasti Anna Maria Sundin omistamalla tontilla ei ole enää 1700-luvun rakennusta, mutta voihan sitä sittenkin mennä fiilistelemään seuraavalla Tallinnan reissulla. Vaikkei Anna Maria ole välttämättä mitään sukuakaan niin olipahan helsinkiläinen nainen niin kuin minäkin. (Yksi Petter Sundin pojanpojantytärkin päätyy Tallinnaan vuoteen 1790 mennessä, mutta hänestä en tiedä varmuudella edes etunimeä.)

Kuva Tallinnasta pahoinpitelemäni, alkuperäinen Tallinna Linnamuuseum, TLM F 1750, Public Domain