Vaasan tienoisa kuoli v. 1796 sotamies Michel Bäckström, 114 ja puolen vuoen vanhana. Hän oli syntynyt Teuvasa. 32 vuoen vanhana vietiin hän 1714, fankeuteen Venäjälle. Sieltä karkasi hän, muutamia vuosia siellä oltua. Karku-matkallaan eli hän leivälla ja hampunsiemenillä. Vihdoin tuli hän Haminan kaupunkiin ja sieltä Ruottiin.
Tämä mies oli nuoruuesta ollut pitkä vartaloltaan, erinomaisella ruumiin voimalla ja ilosella mielellä. Aina 106 vuoteen asti teki hän uutterasti työtä, hänen kuolleen poikansa talosa, Martins nimeltä, Sundomin kyläsä, liki Vaasan kaupunkia. Hän oli erinomainen tupakin rakastaja, ja saatua pikku tilkan viinaa, tuli hän iloseksi ja veisaili palkinnoksi kaikenlaisia venäjan viisuja, joita hän fankeuesaan oli oppinut.
109 vuoen vanhana sai hän uuet hampaat, niin että hän taisi syyä kovaa leipää. Aina 112 vuoen ikään oli hän vielä niin vöyräs, että hänestä oli vielä siinä ijäsä hyvä apu luhalla ja niityllä. Mutta viimmen katosi häneltä näkö ja kuulo, ja nyt hoijettiin häntä kuin vasta syntynyttä lasta ja syötettiin aivan lusikka-rualla. Kuitenki taisi hän sanoa mikä vuosi aika oli ja muisti suurimmat Juhla-päivät. Viimme aikoina nukkui hän enemmiten ja siis ei oikeen tarkkaan havattu, millonka hän heitti henkensä.Mustasaaren haudattujen lista vuodelta 1796 tuntuu olevan hävinnyt, mutta M. Lindholmin selvitys Närpes kompanis soldater i Malax socken 1734 – 1810 mainitsee pitkäikäisen Michel Mattsson Beckströmin. Sama mies? Maalahden rippikirjan mukaan tämä on syntynyt vuonna 1689 (vai 1699?) ja ilmeisesti sotilasrullien mukaan 1708.
Sanomalehden tarinaan verrattuna kirjaus armeijaan 31.3.1742 on aivan liian myöhäinen ja eron yhteydessä 30.8.1757 Beckström todettu pieneksi ja heikoksi, mikä ei istu Bäckströmin kuvaukseen. Beckström ei liene ollut (edes) pikkuvihan aikana sotavankina vaan joutuu jättämään paikkansa kun toinen Beckström (!) palaa vankeudesta.
Lindholm tuntee Beckströmille kolme vaimoa. Beckström muutti Maalahdesta perheineen 1787 Mustasaaren Sundomiin, kun tytär oli menossa naimisiin sotilas Abraham Tranan kanssa. Mustasaaren rippikirjassa 1784-1790 Michel Bäckströmille on merkitty syntymävuosi 1680. Rippikirjassa 1791-1796 Maria on leskenä sotilaiden joukossa, mutta isäänsä ei mainita.
Sama sotilasnimi, pitkäikäisyys ja Sundom voivat olla sattumaa, mutta 114 vuoden ikä niin epäuskottava, että luulisin ajan ja mahdollisesti jopa sotien sekoittuneen.
Luuranko viikatteineen Fyren 4/1899
Sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistaa, ja sitä kahdella tikulla, joka ne unohtaa. Tämä tuli mieleeni, kun luin blogiasi. Tämän jälkeen katsoin Digitaaliarkistosta juttua Kokemäellä Sääksjärven takana asuneesta Tiina Takalasta. Kokemäen otan puheeksi, koska kerroit joskus aikaisemmin että isoäitisi oli sieltä kotoisin. Tiina Takala oli syntynyt vuonna 1815 ja kuoli kapinatalvena 1918. Tiina oli miehensä kanssa raivannut torpan kiviseen korpeen. Samoilta seuduilta kotoisin ollut Artturi Kukkula on kertonut, että Tiinan ollessa 17-vuotias Kukkulan torpan sauna paloi ja että tuli tuhosi silloin Tiinan kaikki vaatteet. Toisen kerran Tiina näki karhun hypänneen torpan karjatarhassa mullikan niskaan ja raatelevan sitä. Pienikokoinen Tiina sai jalat alleen ja juoksi, ei suinkaan karkuun vaan päin karhua. Karhu pelästyi huutavaa naista ja pötki karkuun. Tosiaan, on niitä raskaan työn raatajia ollut tässä maassa. Edellä mainittu Artturi Kukkula kuoli viime vuonna 104-vuotiaana. Lieneeköhän syntymäpaikalla ollut jotakin merkitystä, jää arvailtavaksi.
VastaaPoistaKävin joskus 1960-luvulla tutustumassa Takalan torpan rakennuksiin. Hieman ränsistyneitä ne silloin jo olivat, mutta kokonaisuudessaan museaalinen aarre. Sittemmin en ole siellä käynyt, lieneekö joku tämän blogin lukija.