Arkeologian verkkokurssilla pari vuotta sitten näytettiin Väli-Amerikan viidakoista karttoja, joihin oli laskettu mikä näkyi mistäkin. Kai Suomessakin joku osaa vastaavia laskea, mutta kun Viitaniemen väitöskirjaan (Yksimielisyydestä yhteiseen sopimiseen Paikallisyhteisön poliittinen kulttuuri ja Kokemäen kivikirkon rakennusprosessi 1730-1786) mietintänsä ei kehittyneenä päätynyt, olen oman rajallisen laskentataitoni varassa.
Joka ei kesällä tätä viimeksi ihmetellessäni riittänyt mihinkään. Kun jossain vaiheessa muistin, että maa on pyöreä(kin). Hiukan lohdutti, kun kyselyni sosiaalisessa mediassa saivat ammattiarkeologilta kuittauksen, että hänestäkin vastaavat kysymykset ovat haastavia.
Viimeksi Kokemäellä käydessä pelkääjän paikalla istuja muisti tarkistaa mikä on se kohta, josta Risteen viljavarastot jo näkyvät (hetkellisesti). Tietokoneen ääressä avasin Paikkatietoikkunan ja piirsin pallukan kyseiselle kohdalle ja viljavarastoille. Välissä on linnuntietä 25 kilometriä.
Vinovalovarjosteesta näkyi, että viljavarastot ovat korkealla paikalla, näköalapiste myös ja välissä matalampaa. Wikipedian mukaan viljavarastot itsessään ovat 68 metriä korkeat. Kokemäen kirkon mäki ei ole yhtä korkea. Tornin korkeudesta on Viitaniemen väitöskirjassa toteamus,
"Torni korkein nuppi nousi lähes 40 metrin korkeuteen ja varsinaisella tornirakenteella oli korkeutta yli 18 metriä (Torni oli kokonaisuudessaan 51 kyynärää ja alarakenne 31 kyynärää.)" (s. 350-351).jossa taitaa olla painovirhe. 51 kyynärää on lähempänä 30 metriä kuin 40 metriä. Niin tai näin, vähemmän kuin 68 metriä eli parin peninkulman näkyvyyteen ei varmaankaan päästy. Vinovalovarjostetta tiiraten... ehkä Porista päin Järilänvuoren kohdalla torni erottui? Mutta tie kiersi mäen lähes kokonaan.
Ei tule takkia tästäkään yrityksestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti