Nyt on syytä odottaa 18.11.2016 luvassa olevia aakkosvälejä ja-kööpeli sekä oikejus-omainen. Lisäksi suullisesti Heikkilä antoi ymmärtää, että aiemmin painettuna ilmestynyt alkupää tulee verkkoon "vuoden päästä" "vähän korjailtuna". Kiitämme Koneen säätiötä, jota ilman työ olisi lopetettu keskeneräisenä jo vuonna 2009.
Mistä ominaisuuksista innostuin? Ihan perusartikkelikin voi olla mielenkiintoinen, sillä näissä on käytettävissä vanhojen sanakirjojen (mahdollisesti virheelliset) selitteet sekä esimerkkejä käytöstä erilaisista tai eri aikojen teksteistä. Nopeasti selvisi, että mukava ennen ei ole se, mitä nyt pidämme mukavana.
Mutta verkkosanakirjan hyödyt tulevat paremmin esiin käyttämällä tarkennettua hakua. Mielenkiintoisimmat huomiot syntyivät täyttämällä kenttään merkityksenselitteistä perusmuoto nykyajan sanasta ja löytää sille näin entisajan vastineita. Tällä päästiin esityksessä kiinni siihen, että 1600-luvulla maanmittarit olivat maanmittaajia.
Olisi tietenkin hienoa, jos sanojen muuttumiseen pääsisi käsiksi sujuvammin, mutta kun sanakirja on rakenteellista tekstiä niin luulisi käyttöliittymän kehityksen olevan mahdollista. Ja ehkä jopa tulevaisuus, jossa on linkitys etymologiseen sanakirjaan? Kun se ensin edes saataisiin verkkoon.
Takaisin jo olemassaoleviin mahdollisuuksiin. Mikään sanakirja ei ole täydellinen totuus sanojen käytöstä, mutta Vanhan kirjasuomen sanakirjaa voisi siis käyttää käräyttämään historiallisia romaaneja anakronistisesta kielenkäytöstä. Jos vaikka kirjailija erehtyisi käyttämään sanaa mamselli ennen 1700-luvun loppua. Tai kauniimmin ajateltuna lisätä historiaa käsittelevään faktatekstiin maustetta tyyliin "maavero tai kuten silloin toisinaan sanottiin, maanmaksu". Tai sitten ihan vaan surffata valitsemalla vasemmalla olevasta valikosta oudon- (tai tutun-)näköisiä sanoja.
Lisää vanhasta kirjasuomesta voi oppia sivustolla Virtuaalinen vanha kirjasuomi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti