lauantai 17. syyskuuta 2016

Hallintohistoriallisista sanoista

1802-projektissani, jossa olen laajentamassa kesän kuninkaallisen matkan blogisarjaa kirjaksi, vilisee erilaisia arvonimiä. Esimerkiksi nimitysuutinen:
Turkulainen tukkukauppias Mikael Rosendahl sai matkan aikana eli todennäköisesti sen tapahtumiin liittyen "Kommerse-Råds namn, heder och värdighet". Omin päin olisin kääntänyt ja tiivistänyt tämän kauppaneuvoksen arvonimeksi. Onhan jäljessään vastaavalla rimpsulla varustetulla  Eric Lodinilla Kotivuoren ylioppilasmatrikkelissa "Kihlakunnantuomarin arvonimi".

Mutta ruotsinkieleni osaaminen on sitä tasoa, että tarkastaminen on tarpeen. Onnekseni tänä vuonna ilmestyi verkkoon SLS:n Förvaltningshistorisk ordbok, jossa on m.m. hakusana kommerseråd. Siinä todetaan, että kommerseråd on tosiaan suomeksi kauppaneuvos, joka on
Kauppakollegion jäsen, arvoltaan asessorien yläpuolella ja heti viraston johtajan eli presidentin alapuolella. Kauppaneuvoksia oli tavallisesti neljä ja he johtivat yleensä jotakin kollegion konttoreista tai työvankilaa/kehruuhuonetta.
Ruotsiksi lisätietona annetaan, että "I Ryssland och i Finland under autonoma tiden var kommerseråd en honorärtitel (rangklass 8) utan ämbete som från och med 1800 förlänades näringsidkare tillhörande första gillet." Mutta siis ennen autonomista aikaa vain ja ainoastaan kauppakollegion jäsen?! Muistaakseni kaksi muutakin Suomen kauppiasta olivat vuoden 1802 loppuun mennessä kauppaneuvoksia. Miehittivätkö nämä kolme siis 75% kauppakollegiosta?

Tuskin.

Ja toisen uutisen maanmittaustirehtööriä FHO ei tunne ollenkaan. Onneksi on Kotivuori.

2 kommenttia:

  1. Hei. Kyse on myös Ruotsin vallan ajan osalta arvonimestä ilman todellista virkaa. Ansioituneille professoreille (esim. Porthan) saatettiin vastaavasti myöntää kanslianeuvoksen arvonimi vaikka he eivät olleet kansliakollegion jäseniä. Kyse on ns. ranginparannuksesta eli siitä, että henkilölle myönnetään hänen todellista virkaansa korkeampi arvonimi, jolloin hän sijoittuu arvojärjestyksessä tälle tasolle mutta ei saa sinänsä mitään uutta virkaa. Tarkemmin arvojärjestyksestä ja tituloinnista löytyy tietoja Kaarlo Wirilanderin kirjasta Herrasväkeä - Suomen säätyläistö 1721-1870 sivulta 151 alkaen.

    VastaaPoista
  2. Kiitos uskonvahvistuksesta ja kirjallisuusvinkistä!

    VastaaPoista