Viimeisenä sisaruksista oli elossa Sofia Wilhelmiina, joka sata vuotta täytettään esiteltiin Uudessa Aurassa 11.11.1905:
Säästäväisenä ja toimeliaana asui hän omassa asunnossaan Rymättylässä vuoteen 1889 asti, jolloin muutti Paimion pappilaan sisarensa Caisa Lisan tyttären, rovastin rva Maria Creutleinin luo. Täällä hän vieläkin asuu oleskeltuaan väliaikoina yhteensä 7 vuotta milloin Porvoossa, milloin Helsingissä, milloin Huittisissa sukulaistensa luona. Neiti Birklin on aina pitänyt hyvää huolta terveydestään pesten säännöllisesti joka ilta rintansa ja käsivartensa kylmällä vedellä, liikkuen ahkeraan ja tehden käsitöitä uutterasti. Tyynnyttäviä lääkkeitä on hän käyttänyt myöhempinä vuosina joka päivä säännöllisesti, terveyssuolaa samoin kolmasti päivässä. Hän on aina syönyt säännöllisesti, mutta liiaksi syömistä on hän välttänyt. Pitkästä ijästään huolimatta on hän vielä rivakka, ulkomuodoltaan korkeintaan 70-80 näköinen hienon valkea-ihoinen. Vanhuksella on tavattoman tarkka muisti. Itse hoitaa hän itsensä täydellisesti ja on selvillä kaikista asioistaan. Nykyajan rientoihin ei hän enää voi ottaa osaa, sillä hänen muutenkin kehno kuulonsa on kehittynyt täydelliseksi kuuroudeksi. Hänen silmänsä ovat myös niin heikentyneet, että hän ainoastaan auringon valossa voi nähdä hyvin suurta painosta tai noin 2 cm korkuista kirjoitusta. Mutta vielä 3 vuotta sitten kirjoitti hän kirjeen, teetti testamenttinsa, luki sen ja kirjoitti nimensä sen alle ihan vaikeuksitta. Vanhus on nuorempana ollut sairaalloinen, nyt on hän terveempi kuin moni nuorempi, koskaan kipuja valittamatta.Sofia Wilhelmiina Birklin kuoli Paimion pappilassa 11.1.1907. "Ainoastaan yhden viikon oli hän vuoteen omana, olematta kuitenkaan erikoisesti sairas." (Turun Lehti 15.1.1907)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti