Vetelin Seppälästä ja Pollarista m.m. Australiaan

Mietiskelin äitiniäidin äidin Fiina Hohenthalin (s. 18.12.1886 Veteli, o.s. Seppälä) jäämistä katveeseen tutkimuksissani ja kaivoin kotiarkistosta esiin hänen äitinsä Anna Gustavan (s. 10.12.1859 Evijärvi) perukirjan, joka tehtiin Vetelissä kesäkuussa 1922. Siitä oli jäänyt mieleen lause "Poika Aato on ameriikassa", mutta samassa arkistossa säilyneen kirkkoherranviraston sukuselvityksen mukaan "Antti Aato, s. 300581, k. ntonna Kanadassa 060247" eli ei tarjonne suurempaa tutkimuksen aihetta.

Fiinan vanhemmat olivat lokakuussa 1918 (sisällissodalla merkitystä?) tehneet testamentin, jossa

"saavat viisi poikaamme nimittäin Oskari, Aleksanteri, Alfred, Juljus ja Anselmi periä kaiken meidän kiinteän ja irtaimen omaisuutemme. Näistä eduista pitää sanotut poikamme sitte meidän molempain kuoltua maksaa pojillemme Aatolle ja Matille kumpaisellekki tuhat (1000) markkaa ja Aatolle 1 lehmän, piironkin, soffan ja kuten tavallinen paikkakunnan tapa on antaa muita kaluja. Tyttärillemme Hilmalle, Fiinalle, Tildalle ja Teklalle kullekki tuhat (1000) markkaa, sitä paitsi Hilmalle, Tildalle ja Teklalle yhden lehmän, piironkin, soffan ja kaikki tavalliset myötäjäiset kuten paikkakunnan tapa on."

Kirjaa Oksa Hohenthalin suvussa kirjoittaessani tulkitsin, että Fiina oli avioituessaan 1904 saanut vastaavat myötäjäiset kuin sisarille luvattiin. En ollut pysähtynyt ihmettelemään, miksi kaksi pojista saivat vain tonnit tai kuinka lain kirjainta oli noudatettu. Perintöähän ei ole tässä vaiheessa jaettu, sillä Fiinan isä Antti Vilhelmi Antinpoika (s. 23.11.1854 Veteli) kuoli vasta 29.8.1931.

Mutta vaimonsa perukirjan mukaan kiinteää omaisuutta eli maata oli 68000 markan (~22 000 €) arvosta, mikä viidellä jaettuna on paljon enemmän kuin tuhat markkaa (~325€). Yleiset tarinat tyttären syrjimisestä perinnönjaossa siis pitävät paikkansa. En ole niihin uskonut, sillä tarkemmin tarkastelemassani Kokemäen Yli-Forsbyssä ainakin paperilla tyttäret saivat lakimääräisen osuutensa tilan sukupolven vaihdoksissa 1800-luvulla.
 
Papintodistusta käännellessäni totesin, että tämän puolen mikroserkkuja tulee Veteliä todennäköisemmin vastaan Sallassa ja Toholammilla. Koska verkkohakuihini ei osunut tästä porukasta kukaan, aukon täyttämiseksi vuonna 1995 tehdystä papintodistuksesta päällimmäiset tiedot. Jos joku jälkeläinen tänne eksyy, jättäkää kommenttikenttään terveisiä!

Talollinen Antti Vilhelmi Antinpoika Pollari tai Seppälä, s. 23.11.1854, kuoli leskenä 29.8.1931. Vihitty avioliittoon 1.2.1880 Anna Kustaava Matintr. kanssa, s. 10.12.1859 Evijärvellä, kuoli 26.2.1922. (Pollarin talossa syntynyt Antti osti kiinnekirjakortiston perusteella Seppälän (osan?) 1882 ja perhe oli tämän jälkeen rippikirjoissa siellä. Antti vaimoineen osti 1909 osan Pollarista ja muutti sinne. Länsisuomalaiseen tapaan luopui tuolloin Seppälän nimestä.) Heillä lapset:

1. Antti Aato, s. 30.5.1881, kuoli naimatonna Kanadassa 6.2.1947
2. Matti Leander, s. 18.4.1883, muuttanut naimattonna 10.7.1912 Alaveteliin
3. Hilma Gustava, s. 12.1.1885. I avioliiton 2 lasta ovat vuosina 1912 ja 1914 syntyneet Yhdysvalloissa eli Hilma ollut paikan päällä. II avioliiton 3 lasta 20-luvulla syntyneet Vetelissä.
4. Johanna Serafiina (eli Fiina), s. 18.12.1886, k. 2.8.1961. Kuten yllä todettu, mummoni ja 9 muun lapsen äiti.
5. Juho Oskar, s. 10.2.1889, naimisiin mentyään muuttanut Toholammille 16.7.1928
6. Aleksanteri, s. 11.3.1891, k. 4.4.1892
7. Aleksanteri, s. 22.3.1893, naimisiin mentyään muuttanut Toholammille 3.8.1931
8. Maria Matilta, s. 9.10.1895, muuttanut naimatonna Halsualle 21.11.1926
9. Heikki Alfred, s. 20.6.1898, k. 27.11.1955. Avioliitosta 11 lasta, joista suurin osa muuttanut Vetelistä. Yksi Ruotsiin.
10. Julius Aaprami, s. 5.4.1901, k. 24.2.1972. Avioliitostaan 7 lasta, joista useimmat muuttaneet Vetelistä.
11. Tekla Elisabet, s. 19.4.1904, muutti naimatonna Haapajärvelle 14.11.1932.
12. Erkki Anselmi, s. 19.3.1907, muutti naimatonna Australiaan vuonna 1929, saanut Iso-Britannian kansalaisuuden 23.2.1962 

Ja enhän minä tätä viimeistä malttanut jättää hutkimatta. National Archives of Australia tarjoaa mahdollisuuden hakea nimellä. Seppälä ei toiminut, mutta Pollari tuotti Erkki Anselmille useita osumia, joita suurinta osaa pitäisi ilmeisesti lähteä lukemaan toiselle puolelle maapalloa. Mutta ainakin kävi ilmi, että hän oli tullut Brisbaneen laivalla Oronsay 18.3.1929. Suurin osa maininnoista liittyi siihen, että toisen maailmansodan aikana vihollisvaltion kansalaisena Erkki Anselmi joutui eristysleirille. Ainakin vuosina 1942-43 kyseessä oli Loveday eli Australian isoin leiri, jossa oli pääasiassa saksalaisia, italialaisia ja japanilaisia.

Perusgooglaus paljastaa Ancestryn syövereistä rivit

Name: Anselm Erkki Pollari. Residence: 1963 - city, Kalgoorlie, Western Australia, ...
Name: Anselmi Erkki Pollari. Residence: 1968 - city, Kalgoorlie, Western ...

eli Britannian kansalaisuuden Erkki Anselmi on ottanut Australiassa eikä emämaassa. Wikipedian mukaan Kalgoorlie oli ja on kaivoskaupunki.

Geomartin via Wikimedia, CC BY-SA 4.0

Find a grave -sivusto ei näytä kuvaa hautakivestä Geraldtonissa, mutta kertoo Erkki Anselmi Pollarin kuolinpäiväksi 30.8.1982. Ja syntymäpäiväksi 20.3.1911, mutta uskoisin kyseessä kuitenkin olevan saman miehen eli mummoni enon, josta ei ollut koskaan mitään puhetta. (Tosin toisaalla verkossa Geraldtonin hautausmaalta kuvatusta hautakivestä on luettu "Anselmi Pollari" oikealla syntymäpäivällä 19.3.1907 ja kuolinpäivällä 29.8.1978. Ancestrystä löytyy kuolinvuosi 1979, ettei kävisi yksitoikkoiseksi.)