lauantai 23. heinäkuuta 2016

Entisajan rakennuksista

Hämäläisessä keväällä ja kesällä 1859 julkaistu jatkokertomus 100,000 (*) on lähimpänä realismia repliikissä "Oletkos nyt peräti hölö päästäs" ja muuten kaukana todellisuudesta. En suuresti yllättyisi, jos ulkomailta löytyisi vanhempi tarina samoilla juonenkäänteillä.

Jatkokertomuksen alussa on aiheeseen minusta täysin liittymätön katsaus: "Suomen kaupunkien rakennuksissa taitaa tarkka katselia vielä havaita kolme aikakautta, jotka puolestansa kyllä selvästi kuvailevat ihmisten elämän niin eri aikoina." Näistä aikakausista ensimmäinen päättyi jo 30-vuotiseen sotaan, mutta silti sen
"rakennuksia nähdään joksikin puhtaita vanhoissa palamattomissa kaupungeissa, niinkuin Raumalla ja Naantalissa, vaikka ne monasti jo ovat korjatut ja usein myös punamullalla tahritut. Puhtaimmassa vanhuudessa nähdään näitä vielä Turussa, erinomattain Luostarin mäellä."
Kyseisen sodan jälkeen
Huoneet kasvoivat kooltansa, akkunat levenivät, klasit suurenivat. Rakennukset nousivat ylös ilmaan, tulivat enimmästi kahdenkertaisiksi. Semmoisia on vielä paljo nähtävänä kaikissa kaupungeissa, jotka vielä eivät ole tykkänään palaneet. Semmoinen on vielä Hämeenlinnan vanha puoli vielä enimmästi.
Näitäkin me nyt kehnoksumme; huoneet sisältä ovat matalat ja vähäiset, niiden käytävät kaidat ja pimiät, niiden katot murretut ja peljättävät. Mutta muistaminen on että näissäkin on jaloja miehiä viettänyt aikansa tytyväisesti ja vaikuttanut maansa puolesta paljon hyvää kahden vuosisadan kuluessa.
Se aika on vielä tuleva, jolloin meidän nykyiset uudet asuntomme, joihin laveat akkunat, korkiat perustukset ja avarat huoneet päästävät paljon valoa ja tilavuutta, kerran antavat siaa vieläkin mukavammille tiloille. Me tosin emme taida sanoa millinen tuo uusi rakennuslaatu on oleva, yhtä vähän kuin esi-isämme olisivat taitaneet aavistaa mimmoiset meidän asuntomme nyt ovat; mutta sen vaan tiedämme että parempi aina vaatii siansa huonomman jälestä, jos sivistyksemme ei anneta varsin lakastua.
Suomen kaupunkirakentamisen historia on vielä lukematta, joten en tiedä löytyykö sieltä käännekohtaa 1600-luvulta. Mutta tuossa lopussa on ihan asiaakin.


Kuva: Ampiainen 20/1910

(*) 100,000:
klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti