lauantai 18. kesäkuuta 2016

Wikipedia opinnäytteen lähteenä

Helppo on yhtyä vastaukseen
Helppoa on myös tehdä haku Helsingin yliopiston opinäytteisiin, joissa sana Wikipedia tuo esiin pari sataa nimekettä. Avasin puoli tusinaa historiaan viittaavaa. Ilahduttavasti lähimpänä "varsinaista" historiaa ollut poliittisen historian työ sisälsi sanan Wikipedia kohdassa, jossa arvioitiin lähdettä, joka oli käyttänyt Wikipediaa lähteenään.

Muiden töiden Wikipedia-viittaukset eivät sisältäneet mitään reflektointia eikä lähdekritiikkiä. Teologian vuonna 2015 hyväksytyssä opinnäytteessä Wikipediaa käytettiin lähteenä maantiedon yksityiskohtiin ja yhdistysten taustoitukseen. Kun kyseiset yhdistykset olivat mainitsemisen arvoisia työssä, olisi niistä luullut löytyneen tietoa toisaaltakin. Maantiedosta ainakin.

Kahdessa valtiotieteellisen opinnäytteessä (2010, 2014) oli turvauduttu historiapoliittisiin ilmiöihin (holokaustin kiistäminen, Armenian kansanmurhan tunnustaminen) viitatessa Wikipediaan, joka ei ole mielestäni parhaimmillaan kiistanalaisten aiheiden taustoituksessa. Minkä vuoksi en myöskään olisi käyttänyt sitä Jugoslavian sotarikossyytteiden lähteenä, kuten valtsikan opinnäytteessä vuonna 2014.

Silkkaa laiskuutta on ollut poimia jatkosodan kaatuneiden, kuolleiden ja haavottuneiden määrät Wikipedian sivulta, kuten on tehty valtiotieteellisen opinnäytteessä vuonna 2009. Ja jos haluaa viitata Francis Fukuyaman teeseihin, kuten Timo Laaninen tänä vuonna hyväksytyssä teologian gradussaan, niin ne voisi lukea kyseisen henkilön omasta tekstistä?

Tämän läpikäynnin perusteella en Wikipedian käytöstä huolestuisi, joskin heikkotasoisimmat työt ehkä jäävät viemättä avoimeen julkaisuarkistoon. Arvatenkin Wikipedian käyttö ei ole suositeltu käytäntö, mutta ei yksittäisenä työn hylkäämiseenkään johtava.

1 kommentti:

  1. Ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden osalta totesin artikkelissani (2012) seuraavaa: "Viime vuosina on 9–13 % Theseuksen sisältämistä amk-opinnäytetöistä viitannut Wikipediaan." Esitutkimukseni referenssivuosi on 2010, jolloin osuus oli 9 %. (Kämäräinen, Juha. "Opinnäytteiden tiedonlähteet ja toimijoiden osallisuus: esitutkimus." AMK-lehti/Journal of Finnish Universities of Applied Sciences 1/2012).
    https://arkisto.uasjournal.fi/uasjournal_2012-1/1364-2829-1-CE.pdf

    VastaaPoista