Rikoksia jatkotarinoina ja runoina

Viktor Lounasmaa, joka aloitti Uuden Suomettaren päätoimittajana kesällä 1870, kertoo kirjassa Elämäni taipaleelta. Muistelmia (1910), että

Jatkuvalle novellille koetettiin saada tilaa ainakin kerta viikossa. Minun toimittajaksi tullessani oli E. F. Jahnssonin kirjoittama novelli "Herra Niilo" loppumaisillaan. Heinäkuulla alkoi E. Nervanderin "Uotilan isäntä", jonka minä tekijän ruotsinkielisestä käsikirjoituksesta suomensin. Aiheenkin tähän novelliin olin minä tekijälle antanut. Se perustuu tositapaukseen, jonka isäni oli minulle kertonut.(s. 104) 

E. F. Jahnssonista on ollut täällä puhetta useaan otteeseen, viimeksi liittyen perheseensä. Monia kirjojaan on Project Gutenbergissä, mutta ei vielä Herra Niiloa (*), joka Fennican perusteella on kirjana julkaistu 1870. Tarina on melodramaattisuudessaan kaukana realismista, mutta ehkä sitä on häiväys tässä:

Siihen aikaan luettiin kuulutukset kohta esirukousten perästä.
Hän puristi päätänsä ja katsoi epävakaisesti ympärillensä ikäänkuin unesta herännyt. Samassa luki kirkkoherra korkealla äänellä seuraavan kuulutuksen: "Kesäkun 16 päivänä kello 10 j. pp. tehtiin Helsingissä kamala murhan yritys hetta evestiä ja ritaria von B:tä vastaan siten että pistoolilla kahdesti ammuttiin hänen perässänsä. Evesti haavoitettiin, mutta jäi kaikeksi onneksi elämään. Tämän kauhean murha yrityksenj tekijä pääsi pakon, mutta arvataan oleva entinen virkamies S. Miehen tunnusmerkit ovat: musta tuuhea tukka, syvät mustankarvaiset silmät..."

Todellisesta rikoksesta kertova E. Nervanderin Uotilan isäntä on luettavissa Project Gutenbegissä. Siellä on myös kirjansa Vanhoista kätköistä, josta poimin blogin alkuaikoina Rauman kirkonarkiston antia. Sekä kirja Katri. Kertomus 17. vuosi-sadasta, joka esisanojensa mukaan,

Surullinen kuin kansan elämä, näyttää myöskin yksityisen elämä useimmasti olleen. Paljoa iloa ei löydy, siinäkään kertomuksessa, joka tässä julkaistaan lukijalle, Katrista, pohjoisen erämaan lapsesta. Sen lähteet ovat muutamia vuosia sitten havaitut aivan vanhassa pergamenttikansisessa kirjassa, joka säilytetään erään pohjoisen kaupungin arkistossa. Sepitty nähtävällä harrastuksella ja liikuttavalla huolella on tämä kertomus noin sata vuotta sitte kirjoitettu niin sanottuun tuomiokirjaan, kirjaan, jonka lehdistä ainoasti rikokset, mielettömyys ja rangaistukset katselevat surullisilla, katuvilla silmillään outoa päivänvaloa, joka lempeästi, selkeästä kesätaivaasta lepyttävänä laskeutui vaalealle kirjalle. 

Näinkin voi fiktion lähten ilmoittaa. Itse tarinan ensi riveistä selviää, että ollaan Kalajoella.

Faktan osuus Åbo Akademin digitoimissa painatteissa jätetään lukijan selvitettäväksi.

• Wisa om twänne flickors gräsliga mord i S:t Karins socken år 1879 / O. W. M-son. (pdf)
• Twenne mordwisor / O. W. M-n. 1883 (pdf)
• En sorglig och hjerterörande sång om dubbelsjelfmordet ... uti ... Helsingfors / af J. F. L. 1892 (pdf)
• En visa om fadermordet i Monå by af Munsala socken den 5 oktober 1893 / M. Holmberg. (pdf)

Lehden Janne vuonna 1870 julkaisemat 4 Österholm-runoa eivät tainneet olla digitoituja kirjoittaessani kirjaa Tavarantasaajat Österholm ja Sutki. Jos vielä muistaisin tuolloin kirjoittamani, voisin antaa niistä totuudellisuusarvion.

(*) Herra Niilo.

• 04.04.1870 Uusi Suometar no 27 sivu 2, sivu 3
• 11.04.1870 Uusi Suometar no 29 sivu 2, sivu 3
• 14.04.1870 Uusi Suometar no 30 sivu 2, sivu 3
• 25.04.1870 Uusi Suometar no 33 sivu 2, sivu 3
• 02.05.1870 Uusi Suometar no 35 sivu 2, sivu 3
• 09.05.1870 Uusi Suometar no 37 sivu 2, sivu 3
• 12.05.1870 Uusi Suometar no 38 sivu 2, sivu 3
• 23.05.1870 Uusi Suometar no 41 sivu 2, sivu 3
• 30.05.1870 Uusi Suometar no 43 sivu 2, sivu 3
• 13.06.1870 Uusi Suometar no 46 sivu 2, sivu 3
• 16.06.1870 Uusi Suometar no 47 sivu 2, sivu 3
• 20.06.1870 Uusi Suometar no 48 sivu 2, sivu 3 
• 27.06.1870 Uusi Suometar no 50 sivu 2, sivu 3 
• 30.06.1870 Uusi Suometar no 51 sivu 2, sivu 3, sivu 4